Polvikivut katosivat

Mari Leskinen loukkasi viitisen vuotta sitten vasemman polvensa niin pahasti, että siihen jouduttiin laittamaan tekonivel. – Kaiken kukkuraksi puolitoista vuotta sitten todettiin keliakia, hän kertoo.

Kuva Mari Leskinen, 49, on alun perin kotoisin Lahdesta, mutta nykyinen asuinpaikka on Vesilahti Pirkanmaalla. Vajaa vuosi sitten hän vaihtoi työpaikkaa ja käy nyt päivittäin töissä Hämeenlinnassa, missä hän toimii työvalmentajana. Alun perin Marilla on fysioterapeutin koulutus, jota työtä hän teki parikymmentä vuotta. Nyt kyseessä ovat siis aivan uudenlaiset kuviot.

– Ohjaan syrjäytymisuhan alla olevia nuoria löytämään opiskelu- ja työharjoittelupaikkoja. Työnantajana on Työvalmennussäätiö. Kyseessä on valtion hanke, jonka tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Mari on aina ollut hyvin liikunnallinen nainen. Hän on harrastanut jalkapalloa, salibandya ja muitakin palloilulajeja. Myös kuntosalit ovat hänelle tuttuja paikkoja.

– Olen aina ollut kova tyttö urheilemaan, hän naurahtaa.

– Siinä touhussa sitten vasen polvi alkoi temppuilla jo 1990-luvulla. Elokuussa 2011 loukkasin sen pahasti pudottuani lahon laiturin läpi. Polvi meni niin perusteellisesti rikki, että siihen laitettiin saman vuoden joulukuussa tekonivel. Pidin kuitenkin niin hyvää huolta kuntoutumisestani, että olin jo maaliskuun lopussa ensimmäisen kerran suksilla. Lääkäri kehuikin, että toipuminen tapahtui siitä syystä niin nopeasti, koska olin fyysisesti hyvässä iskussa.

Paino nousi

Marille kävi kuitenkin niin kuin tällaisissa tilanteissa usein käy: seuraavaksi alkoi oikea eli terve polvi oireilla, koska se rasittui nyt tavallista enemmän. Mari joutui opettelemaan kävelemään uudestaan eikä vasemmalle jalalle vielä voinut täysillä varata.

– Kaiken lisäksi paino alkoi nousta, kun ei kunnolla päässyt liikkumaan. Onneksi satuin saman vuoden syksyllä törmäämään ravintolisiin perehtyneeseen ihmiseen, joka neuvoi minua välittömästi ottamaan hyvin imeytyvän D-vitamiinikuurin. Näin tapahtuikin, ja siitä lähtien olen käyttänyt luontaistuoteyritys Futmedin tuotteita. Niihin kuuluu myös Superior Sourcen biotiini 10000 µg.

Mari yritti laihduttaa kaikin voimin, mutta tuloksetta. Ortopedikin alkoi ihmetellä tilannetta tosissaan, mutta sitten arvoitus ratkesi: Marilla todettiin puolitoista vuotta sitten keliakia.

– Ravinteet eivät imeytyneet kunnolla. Oli onni onnettomuudessa, että olin alkanut käyttää Superior Sourcen mikroimeytyvää D-vitamiinia 125 µg ja biotiiniä 10000 µg, sillä lääkäri kertoi, että imeytymishäiriön takia olisi voinut ilmetä hiusten ohenemista. Mutta koska olen syönyt biotiiniä jo pari vuotta, minulla on ihan kunnolliset ja paksut tummat hiukset.

Hiukset ja kynnet kasvavat taas

Lääkäri suositteli D-vitamiinia Marille ja säryt toden totta vähentyivät.

– Olen isokokoinen nainen, joten lääkäri suositteli heti, että ottaisin D-vitamiinia 80–100 mikrogrammaa päivässä. Nostin D-vitamiinitasoja alkuun 250 mikrogrammalla, mutta nykyään otan 125 mikrogrammaa joka toinen päivä. D-vitamiini on vähentänyt ja poistanut oikean polven nivelsärkyjä, jotka aiheutuvat liiasta rasituksesta. Lasken D-vitamiinin ansioksi myös sen, etten enää ahmi ruokaa eikä minulla ole jatkuvaa nälän tunnetta. Ei edes makean himoa ole ollut enää sen jälkeen kun aloitin D-vitamiinikuurin.

– Käytän Futmedin tuotteista myös mikroimeytyviä B-vitamiineja ja melatoniinia. Minulla on ollut hiukan univaikeuksia, mutta kun otan kaksi milligrammaa melatoniinia nukkumaan mennessä, uneen pääsy helpottuu. Tämän lisäksi otan nukkumaan mennessä kymmenen mikroimeytyvää magnesiumsuihketta suuhun. Vaikka heräisin aamuyöstä vessaan, uudestaan nukahtaminen on äärettömän helppoa.

Mari puhuu lämpimiä sanoja myös Superior Sourcen mikroimeytyvästä biotiinista.

– Olen suositellut sitä lähipiirilleni, ja kaikki sanovat, että hiukset ja kynnet kasvavat ja iho voi hyvin. Nyt odottelen vain, että saisin painon putoamaan vielä 10–15 kiloa. Siitä, kun keliakia todettiin, olen jo saanut seitsemän kiloa pois. Hyvä alku sekin. Nyt minulla on täysin gluteeniton ruokavalio, sillä kuulun siihen viiteen prosenttiin suomalaisista, joilla on sellainen geenityyppi suolistossa, etteivät kotimaiset viljat sovi ollenkaan. Ei sovi myöskään possun liha, sillä se altistaa niveltulehduksille. Nykyinen ruokavalioni sisältää runsaasti kasviksia.

Avantoon uimaan

Mari on sen verran hurja mimmi, että hän harrastaa talvisin avantouintia. Odotellaan siis järvien jäätymistä!

– Nykyinen työmatka on sen verran pitkä, että muuten kävisin pelaamassa istumalentopalloa, koska vasen jalka ei vielä oikein tottele kunnolla. Minulla on kuitenkin kotona runsaasti erilaisia liikuntaan ja kuntoiluun liittyviä vempaimia kuten puntteja ja kuminauhoja. On ihan elinehto, että saan tehtyä voimistelu- ja kuntoiluliikkeitä kotona. Jo ennen uutta työpaikkaani harrastin aktiivisesti pilatesta. Myös sauvakävely kuuluu silloin tällöin ohjelmaan.

Myös Marin oikea polvi on tutkittu, mutta onneksi magneettikuvasta paljastui aivan normaali löydös.

– Sitä ei näillä näkymin tarvitse minun eläissäni uusia, hän toteaa tyytyväisenä.

Terveys-Hymy 1-2017