Sami Holopainen ehti runsaan 10 vuoden ajan kokeilla ja käyttää kymmenkuntaa eri masennus- ja mielialalääkettä, mutta niistä ei ollut hänelle apua. Ei auttanut psykoterapiakaan. Nyt hän voi oikein hyvin.
Sipoolaisella Sami Holopaisella, 38, todettiin lapsena ylivilkkautta, ja senaikainen MBD-diagnoosi tehtiin, kun poika oli kolmevuotias. Mitään lääkitystä ei tuolloin ollut.
Sami asui isänsä töiden vuoksi kuutisen vuotta Englannissa ja tuli takaisin Suomeen ollessaan 13-vuotias. Englannin-vuosiaan hän muistelee lämmöllä. Kielitaitokin tarttui mukaan.
–Kävin täällä Suomessa ihan normaalin koulun ja suoritin lukion. Rupesin sen jälkeen opiskelemaan trade-
nomiksi, mutta opinnot jäivät kesken, kun sairastuin toukokuussa 1996 masennukseen. Olin tuolloin 24-vuotias. Sain jonkinlaisen hermoromahduksen, sillä elämäntilanteeni oli erittäin vaikea sekä taloudellisesti että muussakin mielessä. Minulla oli runsaasti velkaa ja samoihin aikoihin myös ihmissuhde päättyi, jonka koin hyvin raskaana.
–Masennus kroonistui ja tilanteeni paheni niin vaikeaksi, etten enää keksinyt ulospääsyä. Putosin pois vähän kaikesta ja hakeuduin oma-alotteisesti potilaaksi Jorvin psykiatriselle poliklinikalle vuonna 1997. Kävin siellä yli 10 vuotta.
Lääkkeet toivat sivuoireita
Samin masennus oli tasaisen tappavaa eikä se riippunut esimerkiksi vuodenajoista. Hän vieraili osastolla säännöllisesti. Pisin sairaalassaoloaika kesti kaksi viikkoa. Elämä oli lähinnä hengissä pysymistä ja Sami myöntää, että myös itsetuhoisia ajatuksia kävi mielessä. Yhtään varsinaista yritystä hän ei kuitenkaan tehnyt, vaikka elämä oli äärimmäisen vaikeaa.
Sami kokeili ja söi ainakin kymmentä eri mielialalääkettä, mutta ne eivät tehonneet. Lääkäri selitti, että Samin lapsuuden ADHD-tausta vaikeutti masennuksen hoitoa.
–Söin esimerkiksi Doxalia monta vuotta, mutta se vain lähinnä unetti. Lääkkeet toivat mukanaan myös sivuoireita, ja niinpä sydämeni alkoi oireilla viitisen vuotta sitten. En tietenkään pysty täysin varmasti sanomaan, että lääkkeet aiheuttivat sydämen vajaatoimintaa ja rytmihäiriöitä, mutta pidän sitä kuitenkin todennäköisenä.
–Käytin masennuslääkkeiden aikoihin myös ADHD-lääkkeitä. Söin yhtaikaa yhtä masennuslääkettä, sen lisäksi stimulanttia ja beetasalpaajia sydänoireita varten.
Lääkkeistä luopuminen ei vaikeaa
Nelisen vuotta sitten Sami alkoi kiinnostua luontaistuotteista. Hän löysi netistä tohtori Matti Tolosen sivut ja alkoi ottaa selvää masennuksen luontaisista hoitomuodoista. Yksi sysäyksen antajista oli myös Samin äiti, joka oli ollut kiinnostunut ravintolisistä jo 60-luvulta lähtien.
–Olen nyt kolme vuotta käyttänyt säännöllisesti tiettyjä ravintolisiä, joiden vaikutus terveydentilaani on ollut suorastaan hämmästyttävä. Otan päivittäin maksimissaan 300 mg ubikinonia, 400 mg karnosiinia ja kaksi vihreä tee -puristetta. Annostukset löysin kirjallisuudesta ja aika pitkälle Tolosen artikkeleista. Ubikinonimäärä voi jostakin tuntua suurelta, mutta olen kokeillut pienempiä määriä eivätkä ne ole pitäneet sydänoireitani kurissa. Nyt esimerkiksi rytmihäiriöt ovat vähentyneet huomattavasti. Näiden lisäksi otan päivittäin C- ja D-vitamiinia.
Kun Sami aloitti ravintolisien nauttimisen, hän söi vielä myös masennuslääkkeitä. Hän huomasi kuitenkin, että oli aivan yksi ja sama, söikö hän mielialalääkkeitä vai ei, joten hän alkoi suunnitella niistä luopumista. Kaikkein viimeisin oli Cipralex, jonka hän jätti hyllyyn viime kesänä. Sami on siis ollut ilman mielialalääkkeitä jo noin yhdeksän kuukautta – ja hyvin menee. Hän sanoo, ettei ainoastakaan masennuslääkkeestä luopuminen ollut vaikeaa.
–Olen nyt pärjännyt pelkästään luontaistuotteilla ja voin hyvin, Sami vakuuttaa.
–Voin niin hyvin, etten olisi ikinä uskonut sen olevan mahdollista. Valehtelisin kuitenkin, jos väittäisin, että olen täysin toipunut.
Sami sai elämänsä takaisin
Samin vointi on kuitenkin niin paljon entistä parempi, että hän on valmis lähtemään takaisin työelämään.
–Kuulostaa vähän raflaavalta, mutta olen saanut elämäni takaisin. Olen täysin varma, että käyttämäni ravintolisät ovat auttaneet elimistöäni toipumaan.
Jorvin lääkärit eivät tiedä Samin nykytilanteesta. Sattuneista syistä.
–Olin Jorvin polin asiakkaana yli 10 vuotta, ja nyt vuodenvaihteessa ihmisiä pistettiin sieltä aika paljon pois. Minä olin yksi heistä. Minun kohdallani varmaan katsottiin, etteivät hoidot olleet auttaneet. Niinpä lääkärit eivät tiedä, että olen luopunut kokonaan masennus- ja mielialalääkkeistä ja siirtynyt luontaistuotteisiin.
–Minulla on enää reseptilääkkeistä jäljellä beetasalpaaja sydänjuttujani varten, ja sen lisäksi syön statiineja, koska sukutaustassa on sydän- ja verisuonitauteja ja itselläni kolesteroli oli pahimmillaan yli kahdeksan. Nykyään se on jossakin viiden kieppeillä.
Nyt Samin tekee tietysti mieli päästä takaisin töihin kiinni.
–Olen hakenut töitä jo jonkin aikaa ja olen toiveikas sen suhteen. Minua on alkanut viime vuosina kiinnostaa myös terveydenhuoltoala mahdollisena työympäristönä.
Teksti:
Kuvat:
Terveys-Hymy 3-11
Kommentit
Oma kommentti