Sani-haukku saatiin taas terveeksi

Bichon Frise -rotuinen vaasalaiskoira Sani on ollut viime vuodet vaikeuksissa terveysongelmiensa kanssa. Ensin meni polvesta eturistiside, sitten siltä leikattiin tulehduksen jälkeen kohtu.

Sani syntyi 4.4.2004 eli se on jo kymmenvuotias. Ihmisen iässä tämä tarkoittaa 70 vuotta, joten ihan nuoresta koirasta ei enää ole kyse. Bichon Frise -rodun koirat kärsivät hyvin usein patellaluksaatiosta eli polvilumpion sijoiltaanmenosta. Sanikin on potenut tätä vaivaa jo pennusta asti.

Niinpä ongelma sitten paisui ja kehittyi ja lopulta sen polvesta katkesi eturistiside. Se leikattiin ja koira toipui operaatiosta oikein hyvin, mutta sille määrättiin vahingossa hiukan liikaa särkylääkettä, mikä teki siitä huonovointisen.

– Haittavaikutukset olivat aika kamalat, Sanin emäntä Jaana Paloposki, 51, muistelee.

– Yksi yö valvottiin sen kanssa, autettiin sitä hengittämään ja itkettiin.

Leikkauksen jälkeen kirurgi ennusti, että noin vuoden kuluessa Sanin toinenkin polvi joutuu leikattavaksi. Onneksi niin ei kuitenkaan käynyt. Sania lääkittiin jonkin aikaa homeopatialla ja ravintolisillä.

Hätäleikkaus

Jaana Paloposki pitää miehensä Hannun, 55, kanssa Vaasan keskustassa Ekosoppi-nimistä eko- ja luomukauppaa, jossa myydään luomuelintarvikkeita, luonnonkosmetiikkaa, pesuaineita ja ravintolisiä. Pariskunnalla on yhteensä neljä lasta, joista nuorin on tällä hetkellä 24-vuotias Henna, jonka koira Sani alun perin onkin. Sani asustaa tälläkin hetkellä Hennan kanssa.

– Sani toipui polvileikkauksesta hyvin, ja tuolloin annoimme sille ensimmäisen kerran NaturaMedian serrapeptaasia. Näin mentiin aina viime vuoden syksyyn saakka, jolloin sille tuli pissaongelmia.

Eläinlääkäri totesi, että koiralla on akuutti kohtutulehdus. Hän peruutti kaikki loppupäivän vastaanottoajat ja teki Sanille hätäleikkauksen. Koira jäi saman tien leikkauspöydälle.

– Olin varautunut tilanteeseen ja niinpä minulla oli mukana homeopaattisia valmisteita, joita annoin Sanille. Leikkaus oli tietysti iso riski, koska kyseessä oli jo vanha koira. Se painoi tuolloin 10 kiloa ja siltä leikattu kohtu painoi peräti kaksi kiloa, koska se oli ihan täynnä märkää. Meille oli aina vaan sanottu, että Sanin pitäisi laihtua, koska se oli muka pulskassa kunnossa.

Yritetään vielä

Leikkausta seuraava yö kului siinä, kun koiralle annettiin lääkitystä. Sani sai taas leikkauksen jälkeisistä särkylääkkeistä pahoinvointikohtauksia. Se läähätti ja oli huonovointinen. Särkylääkitystä vähennettiin ja korvattiin homeopaattisilla. Pikkuhiljaa sen olo alkoi kuitenkin kohentua.

– Sani oli uudenvuoden kieppeillä todella huonossa kunnossa. Tällöin kohtuleikkauksesta oli reilu kuukausi. Myös polvet olivat huonossa kunnossa; toinen etujalka ja toinen takajalka, nivelet turvoksissa, aristavat ja koira ontui pahasti. Mies istui sen kanssa lattialla ja vietti sen kanssa jo jäähyväisiä. Taisivat mielessään käydä yhdessä vanhoja mökkireissuja läpi. Koira ei tuolloin juuri jaksanut muuta kuin maata. Sen silmistä näki, että se oli jo valmis luopumaan.

Paloposket totesivat yhteistuumin tuolloin, että nyt yritetään vielä kerran. Tehdään kaikki, mitä tehtävissä on.

– Päätimme kuitenkin, ettei pidetä sitä väkisin hengissä ja jos se kokee oikein kovia tuskia, edessä on lopetuspiikki. Tarkoitus ei ollut kiusata koiraa.

Sydäntä särkevää

Koska Jaanalla oli hyviä kokemuksia serrapeptaasista, hän otti yhteyttä NaturaMediaan ja kysyi, minkälainen annos olisi sopiva kymmenkiloiselle vanhalle koiralle.

– Rupesimme antamaan sille 3 x 200 000 yksikköä päivittäin. Aloitettiin yhdellä ja annosta nostettiin päivittäin. Aukaisin kapselit ja sekoitin valmisteen pieneen määrään ruokaa. Homeopaattiset valmisteet liotettiin juomaan, mikä onnistui helpommin. Tämän lisäksi annoin sille Vogelin Bio-Strathia nestemäisenä, mutta sitä koira ei olisi ottanut mielellään, koska se on makeaa.

Jaana on sitä mieltä, että tulehdus Sanin vatsaontelossa jatkui yhä. Myös koiran polvet olivat menneet huonoksi.

– Se ei tahtonut päästä kävelemään. Se ontui toista etu- ja toista takajalkaa. Oli sydäntä särkevää katsella, kun käytti sitä pissalla. Kun sen kantoi ulos pissareissua varten, se otti vain muutaman askeleen, yritti haistella jotakin, pissasi, ja sen jälkeen se halusi jo sisälle.

Sani herää eloon

Sanin lääkitys alkoi kuitenkin purra yllättävän nopeasti. Kivuliaisuus helpotti, ontuminen väheni radikaalisti, loppui viimein kokonaan ja koira piristyi selvästi. Oma eläinlääkäri antoi sille vielä viisi kertaa akupunktiota.

– Se piristyi niin, että alkoi juosta pallon perässä ja halusi itse lähteä lenkille. Koiran mieliala virkistyi ihan silmissä. Se alkoi myös komentaa meitä ihan vanhaan malliin. Aamuisin se saattoi pitkän makaamisen jälkeen nousta hiukan kankeasti ylös, mutta vetreytyi sitten päivän mittaan.

Kaikki tapahtui hyvin nopeasti.

– Kun palautimme Sanin Hennalle uudenvuodenpäivänä, jo neljä päivää myöhemmin sain häneltä viestin, että Sani oli itse pyytänyt päästä pissalle ja halunnut leikkiä. Bio-Strath varmaankin myöhemmin nosti omalta osaltaan koiran yleiskuntoa, mutta serrapeptaasin vaikutus kivun ja tulehduksen poistumisessa on ilman muuta ollut suurin yksittäinen tekijä voinnin kohoamisessa, Jaana Paloposki toteaa.

Mitään vanhoja vaivoja ei enää ole jäljellä.

– Toivon, että se saa elää viimeiset vuotensa hiljaista ja rauhallista koiran elämää. Se rakastaa, kun sitä rapsutetaan ja kun se on huomion kohteena.

Teksti Reijo Ikävalko

Kuva Anne Anttila

Terveys-Hymy 11-14

 

Teksti: Hymy
Avainsanat: homeopatia, serrapeptaasi, Bichon Frise, patellaluksaatio, polvilumpion sijoiltaanmeno, polven eturistiside, kohtutulehdus

Kommentit

Oma kommentti