Sulon ihottuma helpottui: ”Havupuujuomasta on ollut apua”

Sulo Keskinen sattui lukemaan Terveys-Hymyn 3/2019 numerosta jutun Heimo Rissasesta, joka kertoi saaneensa psoriasikseen apua havupuujuomasta. Atooppisesta ihottumasta kärsivä Sulo ajatteli itsekin kokeilla.

Sulo Keskinen, 74, asuu nykyään Juuassa, ja kun hän luki toisen juukalaismiehen saaneen apua Karin Havupuu-uutejuomasta, hän päätteli mielessään, että jos juoma tepsii psoriin, siitä täytyy olla jotain helpotusta myös atooppiseen ihottumaan. Eikä hän ollut väärässä.
– Atooppinen ihottuma alkoi kiusata jo työvuosina, Ensossa metsätoimihenkilönä työuransa tehnyt Sulo kertoo.
– Iso kuivuu ja kutiaa helposti. Ihottumaa on ollut pääsääntöisesti jaloissa, etenkin pohkeissa, mutta viime talvena sitä alkoi olla jo siellä ja täällä. Kaikkein pirullisin on selkä, kun sitä ei pysty itse raapimaan. Kädet eivät ylety, yksinään pientä maataloa asustava Sulo jatkaa.
– Vielä lapsena sitä ei ollut. Työssä ollessani valitin siitä työterveyslääkärille, joka kirjoitti kortisonivoidetta. Ihottuma pysyikin muutaman päivän kurissa, mutta sitten se tuli taas uudestaan. Niin paha se ei kuitenkaan ollut, että olisi häirinnyt nukkumista. Ja ainahan mulla oli kortisoni helposti saatavilla.
Niin Sulo sitten osti vuosi sitten ensimmäisen 20 pullon laatikon Karin Havupuu-uutejuomaa. Kaikkiaan hän on pannut tähän päivään mennessä sitä kurkusta alas neljä laatikollista.
– Huomasin sen auttavan. On tarvinnut paljon vähemmän raapia ja voidella. Muualla sitä ei ole nyt ollutkaan, mutta jos se tulee, se iskee kinttuihin. Siellä sitä atopiaa esiintyy yhä jonkin verran. Olen alusta alkaen ottanut aamulla tyhjään vatsaan lasillisen juomaa. Voi olla, että pitäisi juoda vieläkin enemmän.
– Selvää apua siitä on ollut. Selkää ei ole tarvinnut voidella juuri ollenkaan, eikä pahemmin muualtakaan. Kinttuja rasvaan edelleen silloin tällöin kortisonilla. Siellä iho on jo mennyt sen verran huonoksi, kun on tullut raavituksi. Siellä on tummat läntit, joihin ei auta kuin ihonsiirto jos sekään.
Samaa vitsausta on myös Sulon lähisuvussa.
– Sisko joutuu raapimaan ihoa samasta syystä. Myös isällä sitä oli myöhemmällä iällä.

Kuusinkertainen ukki

Sulo on ollut aviossa, mutta eronnut, ja niinpä hän hoitelee yksinään pientä maatilaansa. Lapsia pariskunnalle syntyi neljä, joista nuorimmainenkin on jo kolmekymppinen. Lapsenlapsia on kuusi kappaletta.
Vaikka Sulo täyttää seuraavaksi jo 75 vuotta, hän pitää itseään täysin terveenä miehenä, jolla ei ole muuta kuin mieto lääkitys verenpaineen takia. Sekin vaiva on vasta parin vuoden takainen ja sattumalta rutiinitarkastuksessa löydetty.
– Seitsenvuotiaana leikattiin umpisuoli, vähän yli parikymppisenä nielurisat, mutta sitten ei sairaalareissuja ollutkaan ennen kuin viime keväänä, kun vaihdettiin lonkkanivel. Nyt kaikkein ikävin vaiva on olkapäässä. Kaaduin kuukautta ennen lonkkaleikkausta liukkaalla jäällä eikä olkapää ole vieläkään kunnossa.
On Sulolla vielä yksi pikku ongelma tämän lisäksi. Kihti.
– Se on vaivannut jo kauan, varmaan kymmenen vuotta. Isostavarpaasta se aina alkaa ja tulehduskipulääkkeillä sitä on hoidettu. Nyt olen kuitenkin oppinut jo syömään kohtuullisesti suurta herkkuani, Venäjällä myynnissä olevaa kalanmätiä. Suomen hintoihin verrattuna se on siellä melkein ilmaista. Olen ostanut sitä tankkausreissujen yhteydessä. Muikku, silakka ja lohi eivät laukaise kihtiä, mutta jos syön pieniä kaloja ruotoineen ja nahkoineen, silloin se taas iskee. Kalan liha sinänsä ei ole haitallinen.
Kun Sulolle kertoo, että kihdin sanotaan olevan tavallista älykkäämpien ihmisten tauti, hän purskahtaa nauruun.
– Ei pidä paikkaansa. Tulee se tyhmiinkin.
Harrastuksekseen hän nimeää hyötyliikunnan. Sitä totta vieköön yksinään asuvalla pientilallisella riittää.
– On vähän peltoa, ja metsää parikymmentä hehtaaria. Puulämmitys, joten puutöitä riittää, ja pikkuisen olen tehnyt myyntipuutakin. Tämmöistä on meikäläisen hyötyliikunta.

Teksti:Reijo Ikävalko
Kuvat:Terveys-Hymy
Avainsanat: ihottuma, havupuujuoma, Sulo Keskinen

Kommentit

Oma kommentti