Suosikkilaulajalla on värikäs menneisyys

Charles PlogmanJotenkin tuntuu siltä, ettei Charles Plogmanin 18-vuotiaana hankkimilla metsurin papereilla ole lähitulevaisuudessa käyttöä. Charles kun tietää jo nyt, mitä hän tekee seuraavan puolentoista vuoden aikana.

Charles Plogmanin nimi saattoi tulla jollekin aikamoisena yllätyksenä, kun Iskelmä-Finlandia myönnettiin hänelle viime kesänä. Charlies-yhtye on sitten jo tutumpi juttu, mutta nyttemmin myös Charles on tullut monien lehtihaastattelujen ja ennen muuta radioissa soivien levyjen myötä kaikille tutuksi.

Charles on syntynyt Alavetelissä Pohjanmaalla 43 vuotta sitten ja hänen sukunimensä Plogman tarkoittaa auramiestä. Siis Kalle Auramies.

Lähtöpotku laulajan ja muusikon uralle tapahtui jo varhaisteini-iässä, sillä Charlesin kaksi vanhempaa sisarusta touhusivat omien musiikkiharrastustensa parissa. Kuudennella tai seitsemännellä luokalla innostus sitten iski Charlesiin kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ensimmäisessä bändissään nuori mies soitti jo 13-vuotiaana.

Pelkkä innostus ei kuitenkaan vielä riitä, ja niinpä Charlesin piti hankkia ammatti. Hän kävi metsurikoulua kaksi vuotta ja sai 18-vuotiaana kouraansa metsurin paperit. Charles ehti kaadella puita parin vuoden ajan, kunnes hän totesi olevansa sen verran seurallinen tyyppi, että jätti metsän rauhaan. Koko ajan viikonloppuisin hän kuitenkin jatkoi keikkailua, bändit vain vaihtuivat toisiin.

Seuraavat kymmenkunta vuotta hän paiskoi töitä rakennuksilla mutta teki kuitenkin viikonvaihteissa ahkerasti keikkaa. Charles päätti myös kouluttaa itseään ja niinpä hän hakeutui Vaasan Kuula-opistoon, missä sai kurssit suoritettua sellaisella vauhdilla, että pystyi hakemaan paikkaa konservatoriosta. Samana vuonna eli 1994 hän lopetti rakennushommat, sillä laulu alkoi luistaa entistä paremmin.

– Pääaineenani oli laulu ja olin ihan viittä vailla valmis, kun tapahtui Charliesin kanssa räjähdys, sillä voitimme viihdyttäjäkilpailun vuonna 1999. Lapset olivat tuolloin pieniä eivätkä voimavarat riittäneet joka suuntaan, joten jotakin oli jätettävä pois, ja se oli konservatorio. Valitsin Charliesin ja lapset, joten olen edelleenkin ammatiltani pelkkä metsuri, Charles naureskelee.

– En ole silti koskaan katunut ratkaisuani, sillä klassinen musiikki ei sittenkään ollut niin lähellä sydäntäni kuin tämä nykyinen esittämäni musiikki. Koen kuitenkin saaneeni opiskeluajalta hyvin paljon, ja kun nyt katson taaksepäin, tunnen tehneeni oikean valinnan.

Charles PlogmanCharliesin riveissä Charles oli aina vuoteen 2004, jolloin hän jäi sooloartistiksi. Hän on sen jälkeen tehnyt levyn joka vuosi, ja joka vuosi tuloksena on ollut kultalevy. Lokakuun lopussa markkinoille tuli tuorein levy, eikä tarvitse olla ennustajaeukko povatakseen sillekin suurta menestystä.

Charles tunnustaa olevansa hyvin onnellinen nykyisestä menestyksestään, sillä ehtihän hän jo kolme vuosikymmentä vaikuttaa alalla. Ja kun mies on kiertänyt vähän muutakin kuin tahkoa, ei ole pelkoa siitä, että menestys nousee hattuun.

– Nyt tiedän jo etukäteen, mitä teen lähimmän puolentoista vuoden aikana, hän toteaa myhäillen. – Olen tähän asti tehnyt vuodessa noin 150 keikkaa, mutta nyt tein semmoisen pienen muutoksen, että jatkossa vuositahti on noin 120 keikkaa. Taka-ajatuksena on se, että saisin pidettyä lomia niin kuin muutkin ihmiset.

Charles Plogman on eronnut jo kohta kuusi vuotta sitten, mutta hän ei ole tehnyt asiasta sen suurempaa numeroa. Hän tunnustaa olevansa tällä hetkellä sinkku ja että menossa on tiukka itsensätutkiskeluvaihe. Charlesilla on kaksi lasta, 14-vuotias tytär ja 17-vuotias poika, joista poika on jo lentänyt pesästä – ja yllätys yllätys – opiskelee musiikkia. Myös tytär lauleskelee mielellään, joten vaarana on, että muitakin laulavia Auramiehiä ilmaantuu markkinoille.

– Musikaalisuutta on etenkin äidin puolelta, Charles kertoo. – Äidin suvun puolelta löytyy Ruotsista veljestrio, joka on aika suosittu siellä päin, ja sitten yksi serkuistani on oopperassa. Isänkin puolelta ollaan musikaalisia, mutta minä olen kyllä meidän perheessä ensimmäinen, joka elättää itsensä musiikilla. Siinä mielessä olen musta lammas, hän velmuilee.

Charles on tyytyväinen siitäkin, että hänen terveytensä on pitänyt hyvin kaikki raskaat rakennustyömaa- ja keikkavuodet – metsurivuosista nyt puhumattakaan. Mitään vakituista lääkitystä hänellä ei ole, mutta selkä on pottuillut jo toistakymmentä vuotta.

– Selkävaivoja on ollut aika pitkään. Selästä löytyi pullistuma ja se leikattiin, kun olin kolmekymppinen. Vaiva tuli kuitenkin takaisin ja nyt minun on vain ollut pakko oppia elämään sen kanssa. Selkä elää omaa elämäänsä ja joinakin päivinä se on parempi, toisinaan taas pahempi. Särkylääkkeet ovat tulleet tutuiksi ja joskus olen joutunut syömään kolmiolääkettäkin selkäsärkyjen takia.

– Kyseessä on synnynnäinen juttu, isälläkin oli selkävikaa. Tällaisesta vaivasta sanotaan, että se alkaa kiusata noin 30-vuotiaana ja minulle kävi juuri näin. Selkä ei kuitenkaan haittaa normaalielämää ja pystyn liikkumaan ihan kuinka haluan, mutta sen ehdoilla on silti elettävä. Enää ei passaa nostella ihan mitä sattuu, vaikka olen aina ollut työmies ja voimamies.

Charles on nyt jo jonkin aikaa syönyt aivan uutta luontaistuotetta, Nivelbooster nimeltään. Se sisältää kaikki tunnetuimmat ja tehokkaimmiksi todetut ainesosat, jotka pitävät nivelsärkyjä loitolla Charles ottaa kaksi tablettia aamuin illoin.

– Luontaistuotteet ovat minulle sinänsä tuttuja ja olen seurannut alan tapahtumia lehdistä, mutta en ole koskaan tätä ennen yrittänyt saada selkäkremppojani helpottumaan Nivelboosterin kaltaisella valmisteella. Selkääni on hoidettu hieronnalla ja nyt viimeksi kävin myös akupunktiossa, mistä olikin selvää apua. Selässä on lihasjännitystä, ja kroppa suojelee vaistomaisesti paikkoja, mistä jännitys syntyy. Aion nyt syödä Nivelboosteria säännöllisesti, sillä se sisältää juuri niitä aineita, mitä kroppani tarvitsee. Odotan innolla, mitä tapahtuu.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuva: Jarmo Glader

Terveys-Hymy 12-09

Teksti: Hymy
Avainsanat: magnesium, metyylisulfonyylimetaani, vihersimpukka, kurkuma, inkivääri, hainrusto, selkävaiva

Kommentit

Oma kommentti