Tommin tyrä katosi

Vaikka Tommi Kangas on vasta 46-vuotias, hän on ehtinyt tutustua harvinaisen moniin sairauksiin. – Onneksi nyt menee paremmin, hän toteaa.

Kaarinassa nykyään asuvan Tommi Kankaan, 46, elämä on muuttunut viime vuosina monin eri tavoin. Vielä tämän vuosikymmenen alussa hän asui Vantaalla ja oli naimisissa, nyt hän asuu Turun liepeillä ja on uuden elämänkumppaninsa kanssa kihloissa. Tommin tyttäret ensimmäisestä liitosta ovat jo parikymppisiä ja opiskelevat tahoillaan – toinen Helsingissä, toinen Savonlinnassa.

Tällä hetkellä hän on kaikkein kiinnostunein villiyrteistä, joista hän on kirjoittanut pari omakustannuskirjaakin. Hänen lempinimensäkin on Villimies.

Uusien elämänkuvioiden myötä myös paino on päässyt nousemaan. Tommi tarttui Vantaan aikoinaan itseään niskasta kiinni ja laihdutti vähähiilihydraattisella ruokavaliolla lyhyessä ajassa 16 kiloa. Nyt hän aikoo tehdä saman tempun uudestaan.

Vatsakipuja jo lapsena

Tommin tautihistoria aikamoisen pitkä ja kattava.

– Olin kolmevuotiaana sairaalassa ensimmäisen kerran outojen vatsakipujen vuoksi, ja vaikka minua pidettiin siellä muutama päivä, mitään ei selvinnyt. Kun söin vain porkkanavelliä, oireet hävisivät, mutta aina kun söin aamupuuron, maha tuli kipeäksi, vaikka sitä ei kukaan uskonut. Puuronhan piti olla terveellistä.

Ongelmat eivät hävinneet vuosien saatossa.

– Sama jatkui vuodesta toiseen. Söin kaikkien muiden suomalaisten tavoin leipää, mutta en tullut ajatelleeksi, että se ei sopisi vatsalleni. Sairastuin 24-vuotiaana masennukseen, johon määrättiin masennuslääkkeitä, mutta ne alkoivat närästää. Leipä pahensi närästystä entisestään. Pikku hiljaa vatsavaivat muuttuivat aivan hirveäksi poltteluksi. Voi sanoa, että ikävuodet 30–38 olivat ihan silkkaa kidutusta.

Vatsavaivat johtuivat viljasta

Tommin vatsavaivojen syyksi paljastui lopulta vilja. Hän kävi joulukuussa 2007 tähystyksessä, jossa todettiin, ettei keliakiaa kuitenkaan ollut. Hänelle vakuutettiin, että hän voi aivan rauhassa syödä viljatuotteita.

– Gastroskopiassa minulta kuitenkin löydettiin refluksitauti, vatsahaava ja ruokatorven tulehdus. Vatsalaukun sisältö muistutti lääkärin mielestä maantiesoraa. Mitään syytä ei löytynyt. Olin kai vain syönyt jotenkin epäterveellisesti.

– Olin kuitenkin eri mieltä lääkärin kanssa viljatuotteiden terveellisyydestä ja lopetin kertaheitolla niiden syömisen. Olo parani kolmessa päivässä aivan ratkaisevasti ja polttelutkin helpottuivat selvästi. Nyt tiesin, millä linjalla kannattaisi jatkaa.

Tyrä iski

Eikä tässä vielä kaikki. Tommilla todettiin Vantaan aikoina kaksi nivustyrää, ja hän sai jo leikkausajankin, mutta sitten tuli muutto Kaarinaan, jolloin hän joutui tekemään peruutuksen. Kesti pari vuotta, ennen kuin hän sai leikkauksen järjestymään uudella asuinpaikkakunnallaan, ja vasemmanpuoleinen tyrä leikattiin. Kirurgi totesi kuitenkin pienemmästä, oikeanpuoleisesta tyrästä, ettei sitä pienuuden takia vielä kannata operoida.

Tommin oikean jalan reisi alkoi vihoitella vuosi sitten, ja vaarana oli, että kyseessä olisi ollut veritulppa. Jalka oli niin kipeä, ettei hän päässyt kunnolla kävelemään. Jo sadan metrin matka tuotti tuskaa. Jalkaan tuli aivan jäätävä kipu, joka vaikutti verisuonitukokselta.

– Rupesin syömään NaturaMedian serrapeptaasia tammikuussa ja jatkoin kuuria neljän kuukauden ajan. Vasta sitten menin uudestaan lääkärin puheille. Nyt tutkittiin uudestaan tyrän tilannetta, mutta sitä ei enää löytynyt. Kirurgi totesi, ettei tyrää ole, mutta varmuuden vuoksi minut passitettiin ultraan, missä niin ikään todettiin, ettei mitään tyrää näy. Pakko se oli uskoa.

– Aloitin serrapeptaasin syömisen verisuonijuttujen takia.

Apu serrapeptaasista

Tommin kivut hellittivät selvästi.

– Jalka ei enää ollut kipeä ja pystyin aloittamaan liikkumisen. Kävelin normaalisti ja kävin uimassa, eikä juostessakaan enää tuntunut kipua. Tässä vaiheessa en vielä tiennyt tyräjutusta yhtään mitään, luulin sen edelleen olevan siellä. Mutta kun kirurgit kertoivat, että se oli kokonaan kadonnut, en voinut tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin että serrapeptaasi oli senkin hävittänyt. Luulin ottaneeni serraa vain kipeään jalkaani! Serran vaikutusta tyrän häviämiseen ei millään pysty todistamaan, mutta mystisesti se katosi juuri kuurin aikana. Mitään muutosta ruokavaliossani tai muissa elämäntavoissa ei tänä aikana ollut.

Tommi aikoo aloittaa lähiaikoina uuden serrapeptaasikuurin. Mitään liikunnallisia ongelmia hänellä ei edelleenkään ole, mutta hän aikoo varmistaa, ettei niitä tule.

– Jalka on ihan kunnossa. Jos verenpaine pääsee nousemaan, silloin se tuntuu, mutta jos saan pidettyä verenpaineen normaalina, ongelmia ei ole. Syön myös muita ravintolisiä: magnesiumia, K-vitamiinia, sinkkiä, seleeniä, D-vitamiinia ja kalaöljyä. C-vitamiinin pyrin hankkimaan marjoista ja kasviksista.

– Ainoa terveysmurhe on stressi. Kirja- ja yrttihommat aiheuttavat sitä. Villiyrttihomma vie kaiken ajan. Kerään yrttejä lähinnä luonnosta, mutta on minulla myös pieni parvekeviljely. Suosikkiyrttini on suomyrtti, mutta pidän paljon myös ihan tavallisesta nokkosesta. Se on ikisuosikki, Tommi toteaa.

Tommi vakuuttaa, ettei mikään hänen krempoistaan rajoita jokapäiväistä elämää millään tavalla.

– Tilanne on ihan toinen kuin vuosi sitten. Hyvä niin!

Terveys-Hymy 12-2016

Teksti:Reijo Ikävalko
Kuvat:Roni Lehti
Avainsanat: kipu, nivustyrä, refluksitauti, ruokatorven tulehdus, särky, serrapeptaasi, vatsahaava, vatsakipu, vatsavaiva, vilja

Kommentit

Oma kommentti