Tupakansavu ja astma

Tupakointi ja tupakansavulle altistuminen lisäävät merkittävästi astmalle tyypillistä keuhkoputkien supistumisherkkyyttä.

Astma ei kuitenkaan näytä enää olevan lisääntymässä suomalaisväestössä, osoittaa Helsingin yliopistossa hiljattain tarkistettu väitöstutkimus. Keuhkoputkien supistumisherkkyys (BHR) on astmalle tyypillinen löydös, ja sen on havaittu myös olevan itsenäisenä tekijänä yhteydessä keuhkojen toimintakyvyn alentumaan ja suurentuneeseen riskiin sairastua hengitystiesairauksiin.

Erikoislääkäri Maria Juuselan väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää BHR:n, astman ja astmankaltaisen hengitystietulehduksen esiintyvyyttä pohjoissuomalaisessa ja helsinkiläisessä aikuisväestössä. Väitöstutkimus osoitti, että aikuisväestössä BHR:n esiintyvyys oli 21 prosenttia ja vähintäänkin kohtalaisen BHR:n esiintyvyys kuusi prosenttia. Keuhkojen alentunut toimintakyky ja keuhkoputkien ahtauma merkitsivät 5–14-kertaista riskiä BHR:lle.

Tupakointi oli merkittävä itsenäinen riskitekijä, ja tupakoinnin määrä oli yhteydessä BHR:n vaikeusasteeseen. Myös tupakansavulle altistuminen lisäsi selvästi riskiä. Atopia ei itsessään ollut riskitekijä, mutta moniherkistyminen allergiatesteissä kuudelle tai useammalle allergeenille lisäsi BHR:n riskiä, samoin atopia yhdessä hengitystieahtauman kanssa.

Maatilaympäristössä eläminen alle viiden vuoden iässä vähensi merkitsevästi allergisen nuhan ilmaantuvuutta. Allerginen nuha kaksinkertaisti astman ilmaantuvuuden.

– Seurantatutkimuksen perusteella voidaan todeta, että astman ilmaantuvuus ei ole enää lisääntynyt. Tupakointi tai tupakansavulle altistuminen kuitenkin on merkittävä riskitekijä astmalle ja BHR:lle, ja tämä yhteys tulisi tajuta myös nuoremmissa ikäluokissa, Maria Juusela painottaa.

Teksti: Hymy
Avainsanat: astma, BHR, keuhkoputkien supistumisherkkyys, tupakansavu, tupakka, tupakointi

Kommentit

Oma kommentti