Tuula Snåren oikea polvi alkoi vihoitella, ja lopulta ortopedi arveli sen johtuvan alkavasta nivelrikosta. – Salilla harjoittelu on jäänyt, mutta pystyn edelleen käymään lenkillä ja jumpassa, koska löysin helpotusta tuoneen luontaistuotteen, hän kertoo.
Keravalainen Tuula Snåre, 49, on ollut Anttilan palveluksessa koko työikänsä eli jo 30 vuotta. Hän aloitti kosmetiikkaosaston myyjättärenä, kierteli sen jälkeen eri osastoilla ja nykyään hän on jo kahdeksan vuoden ajan vaikuttanut muotiosason osastopäällikkönä. Samalla osastolla on kemikalio- ja kosmetiikkapuoli ja repertuaariin kuuluvat myös luontaistuotteet.
Tuulan aviomies toimii tietokonealalla. Pariskunnalla on kaksi lasta, 21-vuotias tytär ja 17-vuotias poika. Viides perheenjäsen on kuusivuotias australianterrieri Rocky.
Tuula on ollut koko ikänsä terve ja hän on myös hoitanut terveyttään aktiivisella liikunnalla. Hän kävi kolmesti viikossa salilla, kunnes oikea polvi alkoi oireilla alkuvuodesta 2009. Se kipeytyi aika ajoin, ja keväällä Tuulan piti ruveta lopettelemaan jalkakyykkyjä ja muita liikkeitä, missä polvi rasittui.
– Kävin työpaikkalääkärissä, mutta hän arveli polven vain rasittuneen ja tulehtuneen. Söin tulehduskipulääkkeitä kuurin, mutta siitä ei ollut apua. Muutaman kuukauden päästä menin näyttämään polvea fysioterapeutillemme, mutta hänkin arveli polven kipeytyneen kovasta liikunnasta ja että polven yläpuolella oleva jänneluu eli patella olisi jotenkin lievästi vaurioitunut. Fysioterapeutti suositteli tekemään sellaisia jumppaliikkeitä, missä polvi ei rasitu.
– Ei tästäkään ollut apua, joten menin uudestaan lääkärin luo.
Alkava nivelrikko
Nyt Tuula määrättiin ortopedille, jolloin polvi röntgenkuvattiin. Ortopedi katseli kuvia ja arveli, että kyseessä voisi olla alkava nivelrikko.
– Kerroin hänelle, ettei jalka vaivaa normaalisti kävellessä, mutta portaissa se on hankala ja etenkin alaspäin tullessa. Ja ettei salilla käymisessä ole mitään järkeä, jos siellä voi treenata vain ylävartaloa eikä oikealla jalalla voi tehdä mitään. Ehdotin ortopedille magneettikuvausta, mutta hän ei suostunut siihen, mikä oli minusta vähän tylsää, koska sanoin hänelle suoraan, että polvi haittaa harrastuksiani. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, että näillä mennään ja sillä siisti.
Syksyllä 2009 Tuula joutui jo käyttämään polvitukea, sillä portaissa kulkeminen ei enää onnistunut ilman sitä. Toukokuussa 2010 Tuula miehineen teki ulkomaanmatkan, jolloin pariskunta käveli runsaasti. Tuula sanookin, ettei kävelyistä olisi tullut yhtään mitään ilman polvitukea.
Matkan jälkeen Tuulan työkaveri suositteli hänelle jotakin nivelten hoitoon tarkoitettua luontaistuotetta, sillä moni on saanut niistä apua samankaltaisiin ongelmiin. Tuula alkoi kokeilla Vahvaa Nokkos-Kalkki-Inkivääri + vihersimpukka -nimistä valmistetta.
– Ajattelin, ettei se ota jos ei annakaan, ja parempi on ainakin kokeilla. Aloitin yhdellä tabletilla ja meni kolmisen viikkoa, ennen kuin se alkoi vaikuttaa. Huomasin yhtäkkiä, että hetkinen, täähän toimii, hieno juttu, tätä en lopeta ikinä! Nythän polvi ei enää ollut kipeä. Kävelyt ja jumpat sujuivat taas. Tosin jumppa oli ja on vieläkin sellaista, että joudun varomaan polveani.
Oma ihmiskoe
Näin jatkui aina viime vuoden lokakuuhun asti, kunnes Tuula teki itsellään yhden naisen ihmiskokeen.
– Päätin pitää tauon ja katsoa, oliko kaikki tästä valmisteesta kiinni. Olin ollut tauolla kaksi ja puoli kuukautta, kun polvi alkoi taas kipeytyä siihen malliin, että palasin kiltisti ruotuun joulukuun alussa.
Salilla käymisen Tuula on kuitenkin lopettanut, koska se muuttui niin hankalaksi.
– Pidän yhä polvitukea, sillä en ota pienintäkään riskiä. Olen kuitenkin todennut, ettei polvi enää kipeydy aika rankkojenkaan suoritusten jälkeen.
– Laskettelurinteeseen ei enää ole asiaa, mutta koiran kanssa lenkkeilen päivittäin. Kaikkia liikuntaharrastuksia täytyy miettiä polven kannalta. Vahva Nokkos-Kalkki-Inkivääri + vihersimpukan ansiosta pystyin kuitenkin lenkkeilemään ja käymään jumpassa. Jos en olisi löytänyt tätä valmistetta, tilanne olisi varmasti toinen.
Tuulalla on terveisiä kaikille uusille saman valmisteen kokeilijoille.
– Ei kannata odottaa, että se toimisi heti, kun sen käytön aloittaa. Ei pidä luovuttaa, vaikka kuinka tuntuisi, ettei vaikutus ala, koska se voi viedä kolme, neljä viikkoa. Minullakin se alkoi toimia ensimmäisellä kerralla vasta kolmen viikon kuluttua.
Teksti: Reijo Ikävalko
Kuvat: Miguel Vera
Terveys-Hymy 3-13
Kommentit
Oma kommentti