Vaikeuksien kautta hopeamitali!

Marko Törmänen ja Jarmo OllanketoKohtalo on koetellut Jarmo Ollanketoa kohtuuttoman kovalla kädellä, mutta mies itse vain myhäilee.

–  Hymyä huuleen vaan! Ei siitä mitään tule, jos jää sohvan nurkkaan suremaan!

Haapavedellä asuvan Jarmo Ollankedon, 50, näkö on ollut silmänpohjan rappeuman takia huono syntymästä asti, ja kaiken huipuksi hänen oikea eli parempi silmänsä sokeutui kokonaan, kun hän oli 11-vuotias. Naapuri tuli metsästysreissulta haulikon kanssa, unohti tyhjentää aseen, ja niinpä haulikko laukesi pihamaalla kohtalokkain seurauksin. Korvauksia ei tullut eikä mies ole ikinä pyytänyt Jarmolta edes anteeksi, vaikka hän edelleen asuu samalla paikkakunnalla.

– Parempikin silmä oli jo tuolloin niin vahvasti heikkenemään päin, etten olisi koskaan saanut ajokorttia. Näin sillä kuitenkin vielä lukea. Pystyin kuitenkin käymään koulut ja lähtemään työelämään. Olin pitkään mekaanisen metsäteollisuuden palveluksessa, mutta näön heikettyä entisestään oli pakko lopettaa.

Marko Törmänen ja Jarmo OllanketoJarmolla on eroon päättyneestä avioliitostaan kaksi aikuista lasta, kolmekymppinen tytär ja yli parikymppinen poika, joka asuu vielä isänsä kanssa kahdestaan. Jarmo ei nykyään enää näe lukea lehtiä ja 42-tuumaista telkkaria hän katsoo vajaan metrin päästä.

Kaiken lisäksi Jarmolla todettiin kymmenkunta vuotta sitten mahalaukun syöpä, ja häneltä jouduttiin poistamaan lähes koko mahalaukku. Oli hilkulla, jäikö mies henkiin. Hän oli juuri tuolloin löytänyt vammaisurheilun ja hänelle oli tehty luokitukset, joiden mukaan hän voisi osallistua eri kisoihin, mutta kaikki meni uusiksi, kun riskissä kunnossa ollut mies laihtui toistakymmentä kiloa.

Jarmon lajit ovat hiihto ja erityisesti pyöräily. Kun hän selvisi syövästä, harjoittelu jatkui, mutta nyt huomattavasti vähäisempänä kuin aikaisemmin. Myös ravinnon ja ravintolisien saannista tuli entistä tärkeämpi tekijä, sillä hänen piti koko ajan taistella painon ja veriarvojen putoamista vastaan.

Marko Törmänen ja Jarmo OllanketoVaikeasti näkövammainen tarvitsee kilpailuihin opasurheilijan. Viime vuodet Jarmon kumppanina on vaikuttanut oululainen Marko Törmänen, 38, joka työskentelee Oulun liikkuvan poliisin päällikkönä ja on arvoltaan ylikomisario. Markon oma laji on triathlon, jossa hän on saavuttanut kolme vuotta sitten Suomen mestaruuden, ja pyöräilyssäkin hänellä on pari maan mestaruutta. Jarmon ja Markon yhteisistä saavutuksista merkittävin on kuitenkin Pekingin paralympialaisten hopeamitali tandempyöräilyn maantieajossa. Jarmolla on mestaruuksia ja mitaleita ikäluokkansa näkövammaisten SM-kisoista sekä MM-hopeaa myös hiihdosta, joten kovat tekivät ovat löytäneet toisensa.

– Opetusministeriö myönsi Pekingin jälkeen meille molemmille 15 000 euron urheilija-apurahan, joka velvoittaa myös tekemään töitä sen eteen. Lisäksi olemme saaneet hyvin tukijoita, oululaisen Eero Koskelaisen ollessa puuhamiehenä, Törmänen toteaa.

– Niinpä minäkin otin seitsemän kuukauden virkavapaan töistä. Meillä on Jarmon kanssa kaksi selkeää tavoitetta: parapyöräilyn MM-kisat Sevillassa syyskuussa ja ensi vuonna Vancouverin paralympialaiset. Omana henkilökohtaisena tavoitteenani on voittaa Joroisissa kesällä vielä kertaalleen triathlonin Suomen mestaruus. Parhaimpana vuotenani eli 2006 voitin sen, ja tuolloin voitin myös 35-vuotiaissa Euroopan mestaruuden ja olin ikäluokkani MM-kisoissa hopealla.

Voimakaksikko katsoo tarkkaan, mitä syö. He ovat löytäneet myös sopivan ravintolisän, Mivitotal Flexin. Vinkki tästä tuli Markon anopilta.

– Vaimoni nuorin veli harrastaa hiihtoa. Heidän porukkansa oli jostakin keksinyt Mivitotalin, jonka he kertoivat imeytyvän hyvin ja toimivan muutenkin erinomaisesti. Kun olin hetken tutkinut pullon kylkeä, päätin itsekin ruveta kokeilemaan sitä, ja tulin kertoneeksi asiasta tietysti myös Jarmolle. Hänellä tällaisen nestemäisen monivitamiini- ja hivenainevalmisteen tehokas imeytyminen on vatsasyövän takia entistä merkityksellisempi. Olen ollut siihen oikein tyytyväinen enkä tarvitse muita ravintolisiä kuin magnesiumia ja kalkkia, ja niitäkin lähinnä uintiharjoittelun ja kramppien torjumisen takia.

–Otan Mivitotalin joka aamu, mutta en samaan aikaan kahvin ja maitotuotteiden kanssa, sillä ne hidastavat imeytymistä. Töissäkin juon ensimmäisen kahvikupillisen vasta noin tunnin kuluttua Mivitotalista. Flunssat ovat Mivitotalin käytön aikana kiertäneet sekä minut että Jarmon harvinaisen hyvin. Jos kuitenkin flunssa alkaa ilmoitella itsestään, tuplaan Mivitotalin parin kolmen päivän ajaksi ja syön aika rajusti sinkkiä. Tämänkin viisauden anoppi on minulle opettanut, ja  se toimii.

– Myös minä olen kokenut Mivitotalin oikein toimivaksi valmisteeksi, Jarmo Ollanketo jatkaa. – Kun mahalaukusta ei enää ole paljon jäljellä, on tärkeää, että on löytynyt tällainen nestemäinen monitehovalmiste. Tönköstä kotiruuasta ei välttämättä kaikki aineet ehdi imeytyä suolistoon. Mivitotal on meikäläiselle täysin välttämätön ravintolisä. Olen Markon tavoin pysynyt hyvin terveenä, mikä on urheilijalle tärkeä asia.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuva: Tomi Hirvinen ja Kati Kauhanen

Terveys-Hymy 5-09

Teksti:Vitacom Pharma
Avainsanat: väsymys, vastustuskyky, vitamiini, hivenaine, Mivitotal plus, Mivitotal flex, vammaisurheilu, paralympialaiset, triathlon

Kommentit

Oma kommentti