Vanhat kolesteroliteoriat saavat näiltä naisilta kyytiä!

Mainos

Lääketiede marssii kovin harppauksin eteenpäin, vaikka vanhan koulukunnan edustajat haraavat sitkeästi vastaan. Amerikkalainen Nina Teicholz ja australialainen Maryanne Demasi pöllyttävät raikkaalla tavalla vanhoja luutuneita käsitteitä.
– He laittavat sekä nykyiset ravitsemussuositukset että kolesteroliteorian historian roskakoppaan, lääkäri Rauli Mäkelä toteaa.

Suomen Lääkärilehdessä 4/2018 oli niin vahva ja kantaa ottava pääkirjoitus kolesterolilääke statiinien puolesta, että lääkäri Rauli Mäkelä päätti lähettää lehteen vastineen. Mäkelän mielestä kahden lääkärin, Mikko Syvänteen ja Timo Strandbergin kannanotto statiinien puolesta oli liioitteleva ja aikansa elänyt.
– Se toisti ikivanhaa oppilausetta, jonka mukaan maaeläinrasvan eli tyydytetyn rasvan syöminen tukkii verisuonet ja että ainoa pelastus tässä ovat statiinit. Ihan niin kuin mitään uutta ei olisi tapahtunut 10-20 vuoteen. Oli pakko kirjoittaa vastine, jossa pyrin kumoamaan herrojen väitteet. Kumma kyllä se julkaistiinkin, ja herrat kommentoivat sitä saman tien vastineellaan. Minun jatkovastinettani päätoimittaja ei sitten enää hyväksynyt vaan keskustelu vihellettiin poikki.
Kun Mäkelä alkoi laatia vastinettaan, hän teki jonkin verran kirjallisuushakuja ja törmäsi siellä erityisesti kahteen nimeen, Nina Teicholziin ja Maryanne Demasiin. Nina ja hänen kriittiset artikkelinsa olivat Mäkelälle tuttuja jo ennestään.
– Tiesin Nina Teicholzin kirjoittaneen suurta kohua herättäneen artikkelin British Medical Journaliin, joka on yksi lääketieteen arvostetuimmista tiedejulkaisuista. Hän totesi, etteivät nykyiset ravitsemussuositukset perustu suinkaan tieteeseen vaan suosituksia on laadittu elintarvike- ja lääketeollisuuden lobbauksen sekä poliittisten päätösten perusteella.

Adressissa 180 nimeä

Juttu herätti tietysti vanhan opin puolustajissa suurta pahennusta, ja tämä kaarti keräsi 180 nimeä vanhan rasvaopin puolustajista sekä vaati, ettei mitään tällaista olisi saanut julkaista. British Medical Journal päätti kuitenkin luetuttaa Ninan katsausartikkelin kahdella puolueettomalla tilastotieteeseenkin perehtyneellä professorilla selvittääkseen, oliko artikkelissa asiavirheitä. Professorit totesivat ykskantaan, ettei Ninan katsauksessa ollut mitään vikaa. Esteitä julkaisemiselle ei ollut.
– Nina on tehnyt muitakin mielenkiintoisia katsauksia, esimerkiksi ruokaöljyistä. Hän kertoo surullisen tarinan, kuinka esimerkiksi pitkälle jalostetut puuvilla- ja soijaöljy ovat päässeet luikertelemaan maailmalla keittiöihin, vaikka ne ovat laadultaan kyseenalaisia.
Nina Teicholzin uusi kirja Big Fat Surprise on saavuttanut suuren suosion ja Suomen Lääkärilehtikin arvosteli sen taannoin. Arvio oli koko lailla myönteinen, mikä herätti suurta närkästystä vanhan liiton miehissä.
– Ninan suuri ansio on siinä, että hän sai kuohahtamaan keskustelun ravintosuosituksista, jotka eivät perustu ainakaan tieteeseen. Joku voisi sanoa, ettei keisarilla ole vaatteita.

Entä sitten statiinit?

Maryanne Demasin nimi tuli Rauli Mäkelälle vastaan, kun hän halusi katsoa, kirjoitetaanko maailmalla statiineista muutakin kuin ylistystä. Maryanne Demasi on koulutukseltaan terveystieteen tohtori ja hän on vetänyt monia suuria terveysaiheisia ohjelmia Australian televisiossa. Itseään hän nimittää terveystieteilijäksi.
– Hän kirjoitti samankaltaisen yhteenvetoartikkelin statiineista kuin Nina Teicholz teki ravitsemussuosituksista. Hän selvitti, mitä tiedetään kolesterolilääkkeenä käytettyjen statiinien hyötyvaikutuksista, mitä on salattu, ja hän toi hyvin selvästi esille, että tähän päivään asti lääketeollisuus ei ole suostunut luovuttamaan ns. raakadataa riippumattomien tiedemiesten tarkasteltavaksi.
– Syy, miksi statiinitutkimuksista saadaan isoja otsikoita ja miksi niitä väitetään hyödyllisiksi, johtuu monista vippaskonsteista. Ensinnäkin lääketehtaat suunnittelevat, kuinka tutkimus tehdään, ja jo yksinkertaisella kysymysten asettelulla voidaan pistää monenlaista ketunhäntää kainaloon.
– Yleensä ennen tutkimuksen alkua on ns. wash out -periodi, jolloin kaikille tutkimukseen tuleville annetaan ensiksi statiinia ja sen jälkeen arvotaan ryhmät saamaan joko plaseboa tai statiinia. Tässä vaiheessa on helppo pudottaa lopullisesta tutkimuksesta pois kaikki ne huonot asiakkaat, jotka saivat statiineista ikäviä sivuvaikutuksia. Niinpä ei ole ihme, että virallisten statiinitutkimusten mukaan sivuvaikutuksia ei ole minkään vertaa tai ne ovat mitättömiä, kun taas elävässä elämässä statiineilla hoitavat lääkärit kirjaavat yhä uudelleen, että potilaat valittavat aivosumua, lihasvaivoja ja muita sivuoireita.
– Ristiriita statiinitutkimusten ja elävän elämän välillä on suuri. Statiinien hyötyvaikutuksia mainostetaan suhteellisella eikä absoluuttisella riskillä. Jos tutkimukseen otetaan tuhat plaseboa syövää ja tuhat statiinia syövää ja sydänkohtauksia tulee tarkkaan etukäteen valikoidussa statiiniryhmässä neljä ja plaseboryhmässä kuusi, saadaan jo massiivinen 33 prosentin ero näiden kuolemien välillä ja sitä revitellään mainoksissa.

Televisio-ohjelman takia 2900 vainajaa?

– Kaikkea tällaista Demasi artikkelissaan perkaa. Hän kertoi todella hauskan esimerkin Tanskasta, jossa tehtiin ns. meta-analyysi 11:sta statiinitutkimuksesta, joihin osallistui yhteensä 92 000 ihmistä. Laskettiin, kuinka paljon päivittäinen statiinin syönti lisäsi elinaikaa näillä ihmisillä viiden vuoden ajanjaksona. Kun syötettiin veritulppia kokemattomille ihmisille statiineja viiden vuoden ajan, elämä piteni niiden ansiosta 3,2 päivää. Kun sitten syötettiin statiineja sellaisille ihmisille, jotka olivat jo kokeneet sydänveritulpan, heidän elämänsä havaittiin pidentyneen 4,1 päivää. Kävi siis ilmi, että statiinien antama hyöty oli täysin merkityksetön. Onko järkevää syöttää ihmisille lääkettä, josta on tiedossa runsaasti sivuvaikutuksia ja hyöty on kuitenkin näin vähäinen? Tämä oppisuuntaus on silti vain sitkeästi voimassa ja sopiikin kysyä, minkä takia ja ketkä siitä hyötyvät?
– Kun Maryannen statiinikatsaus esitettiin Australian televisiossa, siitä nousi tietysti hirveä äläkkä. Vanha kaarti hyökkäsi sitä vastaan ja väitti, että nyt Maryannella on verta käsissään ja että tämä ohjelma aiheuttaa 2 900 ylimääräistä kuolemantapausta. Tuo luku oli kuitenkin ihan hatusta vedetty eikä perustunut yhtään mihinkään. Hänen kotisivuillaan on luettelo erittäin nimekkäistä terveystieteilijöistä. Mukana on professoreja ja lääkäreitä, jotka ilmoittavat olevansa statiineista täsmälleen samaa mieltä Maryannen kanssa.
– Hän on muun muassa kirjoittanut räväkän artikkelin kahden muun tutkijan kanssa, jossa todetaan, että niin rasvateoria kuin kaloriteoriakin ravitsemuksessa ovat kuolleita ja joutavat tulla haudatuiksi. Heidän mielestään olisi syytä kiinnittää huomiota insuliiniresistenssiin, sillä huono sokeritasapaino on sydän- ja verisuonisairauksien kannalta kaikkein tärkein riskitekijä. Tähän verrattuna kolesterolilukemat ovat täysin mitättömiä.

Mäkelä vaiettiin kuoliaaksi

Kun yksi maan tunnetuista toisinajattelijoista Rauli Mäkelä sai statiineja kritisoivan artikkelin läpi Suomen Lääkärilehdessä, tyhmempi luulisi, että siitä olisi syntynyt valtava haloo. Vaan ei syntynyt.
– Täysi hiljaisuus, Mäkelä puuskahtaa.
– Kun kerran toimin päänavaajana, olisin toivonut keskustelua edes jollakin tasolla, mutta hiljaista on ollut. Ei tullut edes niin sanotusti lunta tupaan. Kuoliaaksi vaikeneminen on hyvä taktiikka ja se on toiminut tähänkin asti hyvin monella taholla, hän sanoo.

Teksti:Reijo Ikävalko
Kuvat:Nina Teicholz ja Maryanne Demasi
Avainsanat: kolesteroli, Maryanne Demasi, Nina Teicholz, rasva, Rauli Mäkelä, statiini

Kommentit

Oma kommentti