Beetakaroteenin, foolihapon ja B12-vitamiinin pitkäaikainen päivittäinen käyttö ehkäisee muistin heikkenemistä ja tylsistymistä, kertovat pätevät tieteelliset tutkimukset. Ne asettavat ravintolisien käytön aivan uuteen valoon.
Amerikkalaisten lääkäreiden seurantatutkimus mullistaa käsityksiä beetakaroteenin vaikutuksista älyllisiin toimintoihin. Miehet jotka ottavat beetakaroteenia (50 mg joka toinen päivä) elävät henkisesti pitempään terveenä kuin muut, kertoo Harvardin yliopiston tutkimus. Tämä on ensimmäinen lähes 20 vuotta jatkunut yhtäjaksoinen beetakaroteenitutkimus, jossa selvitetään myös sen vaikutusta älyllisiin toimintoihin.
Tutkitut lääkärit kuuluvat vuonna 1982 alkaneeseen lääkäreiden terveystutkimukseen Physician´s Health Studyyn tai sen jatko-osaan, Physicians’ Health Study II:een. Tutkijat testasivat 5956 lääkärin tietotaitoja, kuten verbaalista muistia. Heistä 4052 oli syönyt beetakaroteenia yhtäjaksoisesti vähintään 18 vuotta. Se paransi merkitsevästi muistitaitoja ja vähensi dementoitumista. Sitä vastoin lyhytaikaisella beetakaroteenin käytöllä ei havaittu merkitsevää vaikutusta.
– Beetakaroteenin pitkäaikaisella käytöllä voi olla suuri merkitys kansanterveydelle, kirjoittavat tutkijat sisätautilääkäreiden ammattilehdessä Archives of Internal Medicine.
Beetakaroteeni ehkäisee beeta-amyloidipaakkujen muodostumista aivoissa. Paakut aiheuttavat hapetusstressiä, mikä vaurioittaa aivosoluja. Paakut ovat tunnusomaisia Alzheimerin taudille. Tulokset puoltavat beetakaroteenin ja muiden hermosoluja suojaavien käyttöä henkilöillä, joiden aivotoiminta on vielä hyvin säilynyttä, kirjoittavat Harvardin tutkijat.
Lehden pääkirjoituksen mukaan antioksidantteja tulee käyttää pitkäaikaisesti, jotta saadaan riittävä suojaava vaikutus älyllisten häiriöiden perusmekanismeihin.
– Tämä on hyvinkin uskottavaa, varsinkin kun kliinisesti merkitsevien kognitiivisten häiriöiden takana olevat neuropatologiset muutokset vievät aikaa vuosia, jopa vuosikymmeniä. Näin ollen hermoston suojaus on tehokkainta prosessin varhaisessa vaiheessa, kirjoittaa tohtori Kristine Yaffe.
– Dementoitumisen ehkäisy on aloitettava keski-iässä tai mahdollisesti jo ennen sitä, mutta tehokkuuden tieteellinen tutkiminen on vaikeaa, koska seuranta-ajan tulisi olla 25-30 vuotta, Yaffe sanoo. Tutkimus on uutisoitu maailman suurimpien uutistoimistojen sivuilla.
– Tähän mennessä on julkaistu viisi muuta tutkimusta antioksidanttien vaikutuksista älyllisiin toimintoihin, mutta vain yhdessä saatiin myönteinen tulos. Yksikään tutkimuksista ei kestänyt kymmentä vuotta; toisin sanoen seuranta-ajat olivat kestoltaan liian lyhyitä.
Ruoan lisänä otettu foolihappo (800 mikrogrammaa päivässä) ehkäisee merkitsevästi yli 50-vuotiaiden ihmisten hajamielisyyttä ja parantaa muistia sekä henkistä vireyttä, kirjoittaa johtava lääkärilehti The Lancet. Hollannissa Wageningenin ja Maastrichtin yliopistoissa annettiin 818 henkilölle (iältään 50-70 vuotta) kolme vuotta ruuan lisänä joko foolihappoa tai lumetabletteja. Tutkimuksen perimmäinen tarkoitus oli selvittää foolihapon vaikutusta kaulavaltimon seinämän paksuuteen.
Foolihappolisä nosti veren foolihappopitoisuuden kuusinkertaiseksi ja samalla aleni homokysteiinin pitoisuus kolme mittayksikköä. Erot lumetta saaneisiin verrokkeihin ovat erittäin merkitseviä. Homokysteiini on elimistössä syntyvä myrkyllinen aminohappo, joka heikentää muistia ja lisää masennuksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Koehenkilöille tehtiin myös perusteellisia neuropsykologisia testejä. Foolihappoa ottaneiden henkilöiden lyhytmuisti, henkinen valppaus ja verbaalinen sujuvuus paranivat lähtötilaan verrokkeihin nähden. Foolihapporyhmässä lähimuisti ”nuoreni” keskimäärin lähes viisi vuotta ja viivästynyt muisti peräti seitsemän vuotta. Myös sensomotorinen nopeus, tietojenkäsittelyn nopeus ja muut älylliset taidot ”nuortuivat”.
– Foolihappolisä parantaa henkisiä suorituksia testeissä, jotka mittaavat muistia ja tietojenkäsittelyn nopeutta aivoissa – juuri niitä toimintoja, jotka heikkenevät iän myötä”, sanoo tutkimusta johtanut tohtori Jane Durga. Lancet laati tutkimuksesta myös pääkirjoituksen, jossa kysytään, onko väestön foolihapon saanti liian vähäistä ajatellen ikääntymiseen liittyvää henkisten toimintojen heikkenemistä. Yhdysvalloissa, Kanadassa, Chilessä ja Unkarissa foolihappoa lisätään jauhoihin tai leipään, mutta Suomen Elintarviketurvallisuusvirasto ei pidä tarpeellisena sen lisäämistä elintarvikkeisiin.
Oxfordin yliopistossa tutkittiin B12-vitamiinin vaikutusta 1648 ikääntyvän ihmisen vaikutusta muistiin. Tulosten mukaan vitamiinin jatkuva käyttö ravintolisänä ehkäisee älyllisten toimintojen heikkenemista ja dementiaa.
– Veren homokysteiinin nousu yli 14 µmol/l heikentää älyllisiä taitoja ja kaksinkertaistaa dementian riskin, sanovat tutkijat. Suomalaisten laboratorioiden mukaan homokysteiinin viitearvot ovat 5-15 µmol/l. B12-vitamiini, kuten myös foolihappo, alentaa homokysteiinin määrää.
Tällä hetkellä on käynnissä ainakin 12 suurta homokysteiinitutkimusta, joissa pyritään alentamaan kohonnutta homokysteiiniä ja tutkimaan sen vaikutuksia älyllisiin toimintoihin. Näihin 5-7 vuoden seurantakokeisiin osallistuu noin 50 000 henkilöä, joilla on sydän- tai munuaistauti. B12-vitamiinia on ainoastaan eläinperäisessä ruoassa, kuten lihassa, maidossa ja kananmunissa, huomauttavat tutkijat.
Terveys-Hymy 1-08
Kommentit
Oma kommentti