Hypnoosi on ikiaikainen hoitokeino, johon liittyy vääriä myyttejä – Alanko kotkottaa kuin kana?

Pelottavaa. Menetänkö fyysisen ja henkisen kontrollini, jopa tajuntani? Mitä jos en herääkään? Alanko kotkottaa kuin kana ja hölötän kaikki häpeälliset salaisuuteni? Hypnoosi on ikiaikainen hoitokeino, mutta yhä edelleen siihen voi liittyä vääriä myyttejä ja luuloja.

Ei ihme, sillä televisiossa esitetään näytösmäisiä lavahypnoosiesityksiä, joissa ihmiset voivat käyttäytyä vähintäänkin oudosti. Vastuullisesti ja ammattimaisesti toteutettuna hypnoosi on kuitenkin aivan muuta. Sen avulla voidaan parantaa elämänlaatua monin tavoin. Hypnoosilla voidaan hoitaa esimerkiksi riippuvuuksia, ylipainoa, pelkoja ja kipuja. Usein sitä käytetään osana psykoterapiaa, jolloin voidaan puhua hypnoterapiasta.

Hypnotisoitu henkilö ei suinkaan menetä tilanteen hallintaa, saati tajuntaansa. Hypnoosin aikana terapeutti voi keskustella hypnotisoidun kanssa, ja hypnoosi voidaan keskeyttää asiakkaan niin halutessa. Asiantuntijat vertaavat hypnoosia syvään keskittyneisyyden ja rentoutuneisuuden tilaan. Vastaavanlaisessa tilassa valveilla ollessa voi olla vaikka silloin, kun uppoutuu syvästi elokuvaan tai kiinnostavaan kirjaan.

”Hypnoosi koetaan useimmiten turvalliseksi, rauhalliseksi ja yleisesti positiiviseksi tilaksi. Jokainen on kuitenkin yksilö, joten myös hypnoosi on yksilöllinen kokemus. Hypnoosissa päästään vaikuttamaan asiakkaan ongelmiin niin sanotun alitajunnan tasolla”, Pia Puolakka Tieteellinen Hypnoosi ry:stä toteaa.

Herkkyys vaihtelee

Kukaan ei ole myöskään jäänyt hypnoosiin. Hypnoosin päätteeksi terapeutti johdattaa asiakkaan takaisin valvetilaan antamalla hänelle herätyssuggestioita. Hypnoosiin vaivuttamisen menetelmiä eli induktioita on monia. Yksi tavallisimpia on hyödyntää numeroiden laskemista sekä hypnoosiin vaivuttamiseksi että sieltä herättämiseksi.

”Itse käytän mielikuvaa portaista, joita noustaan ylös hypnoosista heräämiseksi. Hypnoosin kestoon vaikuttavat käsiteltävä aihe ja tapaamisen kesto, koska käynnin alussa ja lopussa käydään myös muuta keskustelua. Ihmisten hypnoosiherkkyys vaihtelee, eli se miten nopeasti ja miten syvään hypnoosin hän menee.”

Mitä hypnoosissa sitten tapahtuu?

Kun asiakas on rentoutunut ja keskittynyt riittävästi, huomio voidaan keskittää arkiympäristöstä hänen omaan sisäiseen maailmaansa. Näin terapeutti voi ohjata asiakasta kohti tavoitteita, jotka on selvitetty alkuhaastattelussa. Puolakka pitääkin alkuhaastattelua tärkeänä hoidon onnistumisen kannalta.

”Luottamussuhde on hyvin tärkeää. Alkuhaastattelussa kartoitetaan asiakkaan avuntarve ja tavoitteet. Kysyn myös, onko asiakkaalla aiempaa kokemusta hypnoosista. Lisäksi varmistan, ettei hänellä ole vääriä käsityksiä tai pelkoja hypnoosiin suhteen. Jos asiakkaan taustassa on itsetuhoisuutta tai psykoosialttiutta, en tee hypnoosia.”

Hypnoosi voi auttaa eroon riippuvuuksista

Hypnoosista voidaan hakea apua moneen elämänlaatua heikentävään asiaan. Tavallisimpia hypnoosilla hoidettuja ongelmia ovat arkiset riippuvuudet kuten tupakointi ja makeanhimo. Monet voivat saada apua esiintymisjännitykseen, erilaisiin pelkotiloihin, sosiaaliseen ahdistukseen, unettomuuteen tai psykosomaattisiin vaivoihin. Hypnoosilla voidaan myös lisätä stressinhallintaa tai sellaisten kipujen hallintaa, joissa on psyykkisiä syitä taustalla.

”Ongelma ja asiakkaan tavoite vaikuttavat siihen, mitä hypnoosin menetelmiä käytän. Jos asiakas vaikka haluaa päästä irti tupakasta, voin korostaa hypnoosissa hänelle tavan huonoja vaikutuksia ja tupakointiin liittyviä vastenmielisiä asioita. Sitten elävöitän hänelle vaihtoehtoisen tilanteen. Asiakas näkee itsensä vaikka liikkumassa ja hengittämässä vaivattomasti.”

Puolakka tekee usein niin kutsuttua aikatyöskentelyä hypnoosissa, koska ongelmien juuret ovat usein menneisyyden tapahtumissa. Ongelman juurisyy voi löytyä näin, ja siihen voidaan vaikuttaa käsittelemällä ja muokkaamalla menneisyyden mielikuvia. Tavoite on muuttaa asiakkaan käyttäytymistä ja ajattelua toivottuun suuntaan.

”Usein teen hypnoosin siten, että asiakas on istuma-asennossa, makuulla hän saattaisi jopa nukahtaa.”

Lue myös: Itsehypnoosi voi tukea elintapojen muutosta – Näin mielikuvilla ja kehotteilla voi itseään tsempata ja vaikuttaa omaan käytökseen I Seura.fi

Apua ankkuri-menetelmästä

Pia Puolakka ottaa esiin hypnoterapiassa käytetyn ankkuri-menetelmän. Ankkurilla voi aktivoida automaattisesti voimavaroja eri tilanteissa, joissa kokee tarvitsevansa vahvistusta.

”Monelle on toimiva jonkinlainen mielikuva turvapaikasta. Hypnoosissa alitajuntaan voidaan ikään kuin ohjelmoida tämä turvapaikka, jonka voi tarvittaessa aktivoida jollain pienellä fyysisellä liikkeellä,­ vaikka käden puristamisella nyrkkiin”, Puolakka kertoo.

Ankkuria voidaan edelleen vahvistaa hypnoosissa mielikuvaharjoituksilla tai terapeutin tähän tarkoitukseen tekemän äänitteen avulla. Ankkurista voi olla apua monessa haastavassa ja ahdistavassa tilanteessa. Oma sitoutuminen hoitoon on tärkeää. Puolakka painottaakin, että hypnoosi ei ole ihmekeino parantua tai päästä irti riippuvuuksista.

”Hypnoosi on yleensä osa terapiaa. Sellainenkin myytti elää, että hypnoosi olisi jonkinlainen taikakeino. Mikään pikaratkaisu se ei ole, mutta oikein toteutettuna hypnoosista voi todellakin saada apua moneen ongelmaan. On yksilöllistä, miten nopeasti apua hypnoosista saa. Oman kokemukseni mukaan asiakkaat saavat pääsääntöisesti ainakin jonkin verran hypnoosista apua ongelmiinsa”, Puolakka sanoo.

Lue myös: Hyvä uni hypnoosin avulla – ”Hypnoosissa yrittäminen unohdetaan” I Seura.fi

Pia Puolakka on oikeuspsykologi, psykoterapeutti, hypnoterapeutti ja psyykkinen valmentaja. Hän toimii Tieteellinen Hypnoosi ry:n hallituksessa sihteerinä. Tmi HypnoPia pitää vastaanottoa Helsingissä Mehiläisen kautta.