Akseli Herlevi jätti kuluneen viikon aikana Naughty BRGR Oy:n puolesta konkurssihakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen.
Huomattakoon, että tämä koskee vain Lönkan, Sturenkadun ja Birkin ravintoloita.
Herlevi kertoo päivityksessään, että päällimmäiset tuntemukset ovat lyödyt ja epäuskoiset.
– Syitä on useita, ja tämä on monen asian summa. Olemme tehneet valtavan määrän virheitä ja oppineet niistä. Olemme yrittäneet niin paljon ja niin monenlaista, että olen seonnut laskuissa jo pari vuotta sitten. Ympäristö on myös vaikuttanut tilanteeseen, ja vaikka olemme yrittäneet sopeutua muutoksiin viime vuosien aikana, emme ole kyenneet tekemään sitä riittävän tehokkaasti ja nopeasti, hän toteaa.
”Parempi vetää laastari irti”
Akseli kertoo, että he ovat yrittäneet kaikkensa löytääkseen parempia ratkaisuja näinä välipäivinä, mutta eivät ole siinä onnistuneet.
– Päätimme hakea yrityksen konkurssiin itse, koska muita realistisia vaihtoehtoja ei enää ollut näkyvissä. Parempi vetää laastari irti ja tuntea kipu nyt, kuin yrittää viivyttää väistämätöntä.
Akseli Herlevi on erittäin pahoillaan henkilökunnan puolesta.
– Olen syvästi pahoillani ennen kaikkea henkilökunnallemme. Anteeksi. Tämä on vaikea päätös, mutta muuta keinoa ei valitettavasti enää ole. Haluan kiittää myös kumppaneiltamme, jotka ovat viime aikoina tukeneet meitä ja luottaneet pyrkimyksiimme kääntää vaikea tilanne paremmaksi.
Hän kertoo henkilökohtaisesti tuntevansa toisaalta myös huojennusta.
– Kaadumme saappaat jalassa, ja vaikka tämä on valtava pettymys, se avaa uusia mahdollisuuksia. En aio lopettaa yrittämistä tai heittää hanskoja tiskiin. Opin virheistäni ja tulen takaisin entistä vahvempana.
– Kun aloitin yrittäjänä, minulla ei ollut mitään. Nyt, kun ensimmäisessä erässä sain selkääni, tilanne ei ole sen kummempi. En ole hävinnyt mitään. Olen nyt fiksumpi ja tarkempi, enkä aio tehdä samoja virheitä uudelleen. Turpaan saaminen opettaa nöyryyttä, ja se on tärkeä oppi elämässä.
Akselille monet ovat vuosien varrella sanoneet, että konkurssia kannattaa välttää hinnalla millä hyvänsä, koska Suomessa siitä saa ikävän leiman pitkäksi aikaa.
– No, tässä olen, konkurssin leima otsassa. En ole koskaan välittänyt siitä, mitä ihmiset minusta puhuvat, enkä aio välittää nytkään. Tiedän, että ne, jotka tuntevat minut, tietävät myös, että tälläkin hetkellä lipastan uusia panoksia lippaaseen ja kiristän hanskojen nyörejä. Seuraava erä voitetaan.
Kommentit
Oma kommentti