Heviuraakin kokeillut ja jälleen iskelmän pariin palannut Janne Hurme esiintyi hiljattain hotelli Vantaan Tulisuudelma-ravintolassa lähes täydelle tanssisalille. Viimeistään Jannen tulkitseman ”Kirje”-biisin aikana tanssilattia tulvi täyteen joraajia.
-Jannen pitäisi kuitenkin unohtaa se hevi, vaikka hiukan hevijätkältä vaikuttaakin, tanssikansan joukosta kuiskutellaan Hymylle.
-Keikka oli muuten hyvin onnistunut, mutta joissakin paikoissa kitarasoundit kuulostivat enemmän heviltä kuin iskelmältä. Sellaisesta me vanhemmat ihmiset emme ainakaan pidä, yleisö heristää sormeaan.
Voi Kyynel Mitä Valitusta.. Aina mukamas soitetaan liian kovin tai sit vääriä biisejä ja sit pitäis olla vielä joku Jukebox… No mut tanssikansa tietää..
Pulliainen on hyvä soittaja ja hänellä on oma soundinsa, joka sopii hyvin siihen hänen musaan, mut kaikkeen sekään soundi ei taivu.. Tyylejä on monia ja ”täydellisiä” soundeja niihin tyyleihin on monia ja soittajia..
Janne on kova jätkä ja rautainen ammattilainen, joka taipuu moneen tyyliin.. Harva siihen pystyy.. Mut se täytyy sanoa et Janne vois jo tulla takasi Hevin puolelle ku tuo väliaikainen iskelmä kokeilu on jo nähty!
Kaikkien vakavasti ammattiinsa suhtautuvien kitaristien pitäisi ottaa mallia Esa Pulliaisesta. Hän on jo löytänyt täydellisen kitaran äänen, ja sillä äänellä soisi kaikkien soittavan. Ei täydellistä kannata muuttaa!
Yli 70-vuotiaiden pitäisikin pysyä kotona ja valittaa että maailma on muuttunut.
Yleisö, vai joku valittaja yleisöstä?