Telkkarista ja radiosta tutulle Janne Katajalle tipahti Hyvinkään käräjäoikeudesta shokkipäätös. Mies hävisi oikeuskamppailunsa Katajalle hometalon myynyttä naista vastaan.
Kataja halusi purkaa kaupan, mutta joutuu nyt korvaamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Maksettavaa kertyy 17 000 euroa korkoineen. Kataja aikoo valittaa päätöksestä hovioikeuteen.
Katajalle on virrannut kansalta tukea, mutta myös pilkkaa netin keskustelupalstoilla.
– Jotkut ihmiset myönsivät avoimesti olevansa vahingoniloisia käräjäoikeuden päätöksestä. Se on käsittämätöntä – en voisi ikinä iloita siitä, että jollain toisella ihmisellä menee huonosti, ihmettelee Kataja.
Kataja osti homeiseksi osoittautuneen omakotitalon Riihimäeltä muutama vuosi sitten ja rakennuksen arvo on romahtanut alkuperäisestä arvostaan vain 60 000 euroon.
Asiasta kertoi Iltalehti verkkosivuillaan
Onpas siinä mainosta tavarantarkastajille. Totuus on se, että mikään tavarantarkastaja tai epämääräinen kuntoarviot tai asuntokaupan kuntotarkastus ei poista sitä riskiä, että 100 vuotta vanhassa talossa todennäköisesti on jotain piileviä vaurioita. Ainut puolueeton ja luotettava tapa selvittää rakennuksen kunto on tilata kuntotutkimus VTT:ltä. Tosin VTT ei tee yksityisille henkilöille.
On liianhelppoa mässäillä toisen epäonnella.
http://yle.fi/alueet/lahti/2009/10/hometalo_on_usein_perhetragedia_1099343.html
Kiitos ”perehtynyt asiaan”..hienoa että on vielä ihmisiä jotka tietävät mistä puhuvat, toisin kun täällä eräät mm mainitsemasi nimimerkki….mutta kun kateellisia ihmisiä kun on niin paljon, ei elämää:) niin pitää toisia mollata
Ja jos, että haukuiltanne tiedä mikä on HTT Tavarantarkastaja, niin tässä faktat:
HTT (hyväksytty tavarantarkastaja) on puolueeton asiantuntija, joka saamansa toimeksiannon perusteella suorittaa tarkastuskohteessa teknisluontoisen tarkastuksen ja antaa sen perusteella määrämuotoisen lausunnon, tarkastuskertomuksen.
Tavarantarkastajan käyttäminen on suositeltavaa tilanteessa, jossa kaivataan ulkopuolisen ja objektiivisen asiantuntijan näkemystä riitatilanteen ratkaisemiseksi.
Tavarantarkastaja ei saa tarkastuskertomuksessaan velvoittaa osapuolia mihinkään suorituksiin, mutta tarkastuskertomus auttaa usein osapuolia pääsemään sovintoon riitatilanteessa ja osapuolet voivat näin välttää kalliin ja pitkän oikeudenkäynnin. Jos sopua ei synny, tavarantarkastajan lausuntoa voidaan käyttää oikeudenkäynnissä ja tarkastuksen suorittanut HTT voidaan kutsua todistajaksi.
Tavarantarkastajien toimintaa valvotaan
Tavarantarkastajan toimintaa ohjaa tavarantarkastusta koskeva ohjesääntö (PDF, 72 Kt) . Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta ohjaa ja kehittää tavarantarkastustoimintaa valtakunnallisesti. Lautakunta myös valvoo tarkastajia ja käsittelee heidän toiminnastaan tehdyt valitukset. Valitusaika on 3 kk tarkastuskertomuksen allekirjoittamisesta ja valitusmaksu on 150 euroa.
Löydät sopivan tavarantarkastajan hakupalvelustamme
Tavarantarkastuksen voi tilata niin yksittäinen kuluttaja, yritys kuin viranomainenkin. Tarkastuspyyntö tehdään suoraan tavarantarkastajalle. Tarkastajia toimii kymmenissä eri asiantuntemusalaa kuvaavissa hyväksymisryhmissä. HTT-tavarantarkastajia voi hakea toimialoittain ja kauppakamareittain . Tavarantarkastajia voit hakea hakusanojen avulla myös HTT ry:n sivuilta http://www.tavarantarkastus.com . Autamme tarvittaessa mielellämme sopivan tavarantarkastajan etsimisessä.
Usein kysyttyjä kysymyksiä tavarantarkastuksesta
Mikä hyväksytty tavarantarkastaja (HTT) on?
Tavarantarkastaja on oman alansa rautainen ammattilainen ja puolueeton asiantuntija. Saamansa toimeksiannon perusteella tavarantarkastaja suorittaa kohteessa teknisluontoisen tarkastuksen ja antaa sen perusteella määrämuotoisen lausunnon, tarkastuskertomuksen. Tavarantarkastajan toimintaa ohjaa tavarantarkastusta koskeva ohjesääntö sekä siitä annettu ohje.
Miten tavarantarkastajaksi pääsee?
Tavarantarkastajat hyväksyy Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta. Lautakunta määrittää myös sen erityisalan, jolla tavarantarkastaja saa toimia. Tavarantarkastajalta edellytetään vähintään 30 vuoden ikää, hyvämaineisuutta ja rehellisyyttä (nämä todetaan rikosrekisterinotteesta), itsensä ja omaisuutensa hallintaa (ei saa olla vajaavaltainen eikä konkurssissa), riittävää käytännön kokemusta ja ammattitaitoa sekä puolueettomuutta. Riittävää käytännön kokemusta punnitaan asianmukaisen tutkinnon sekä työtodistuksista ilmenevän informaation perusteella.
Lisäksi tavarantarkastajaksi haluavan on suoritettava hyväksyttävästi HTT-koe. Koemaksu on 50 euroa. Hakuaika päättyy kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä. HTT-koe järjestetään syksyn kuluessa ja uudet, hyväksytyt tavarantarkastajat voivat aloittaa toimintansa seuraavan vuoden alussa osallistuttuaan sitä ennen perehdyttämis-/koulutus-tilaisuuteen.
Milloin käyttää tavarantarkastajaa?
Tavarantarkastajan käyttäminen on suositeltavaa tilanteessa, jossa kaivataan ulkopuolisen ja objektiivisen asiantuntijan näkemystä riitatilanteen ratkaisemiseksi. Toisinaan osapuolet pitävät periaatteellisestikin kiinni omista näkemyksistään, jolloin ulkopuolisen näkemys voi auttaa asian ratkaisemisessa. On kuitenkin muistettava, että tavarantarkastaja ei saa tarkastuskertomuksessaan velvoittaa osapuolia mihinkään suorituksiin.
Vaikkei tavarantarkastaja voikaan sovitella osapuolten välisiä riitoja tai toimia toisen osapuolen konsulttina, tarkastuskertomus auttaa usein osapuolia pääsemään sovintoon riitatilanteessa ja osapuolet voivat näin välttää kalliin ja pitkän oikeudenkäynnin. Jos sopua ei synny, tavarantarkastajan lausuntoa voidaan käyttää oikeudenkäynnissä ja tarkastuksen suorittanut HTT voidaan kutsua todistajaksi. Tavarantarkastuksen tilaajana voi olla niin yksittäinen kuluttaja, yritys kuin viranomainenkin. Tarkastuspyyntö tehdään suoraan tavarantarkastajalle.
Tavarantarkastajille on kullekin määritelty se erityisala, jolla tavarantarkastaja saa ammattitaitonsa puitteissa toimia. Erityisaloja on 20 ja ne ovat alaryhmineen nähtävissä oheisesta linkistä (http://www.chamber.fi/kkk/palvelut/HTT-tavarantarkastajat/fi_FI/HTT_luettelo/).
Tyypillisimpiä tavarantarkastuksen kohteita ovat virheet rakennustyössä, ajoneuvon käyvän arvon määrittäminen tai koneen tai laitteen korjauksen asianmukaisuus. Tavarantarkastajien joukosta löytyy kuitenkin asiantuntemusta myös esimerkiksi elintarvikkeiden, huonekalujen tai kankaiden tarkastamiseen.
Mitä tavarantarkastus maksaa ja kuka sen maksaa?
Ohjesäännön mukaan tavarantarkastajalla on oikeus veloittaa tarkastusta pyytäneeltä kohtuullinen palkkio. Tavarantarkastajan on aina ilmoitettava veloitusperuste pyydettäessä ja tarkastajan on annettava tarkastusta pyytäneelle eritelty palkkio- ja kululasku. Tavarantarkastaja on oikeutettu veloittamaan tarkastusta edeltävistä toimista (tutustuminen asiakirjoihin, kutsumiseen liittyvät toimet, mahdolliset ennakkokäynnit), varsinaisesta tarkastustilaisuudesta sekä tarkastuskertomuksen kirjoittamiseen käyttämästään ajasta.
Lisäksi tavarantarkastajalla on oikeus veloittaa matkakulut sekä muut asianmukaiset kulut (yleisimmin kopiointi ja postitus) kohtuulliseen määrään saakka sekä lisäksi päiväraha. Tavarantarkastus on arvonlisäverolaissa tarkoitettua liiketoimintaa, jonka harjoittaja on toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen.
Tavarantarkastajatoiminnan ylläpitämisestä koituvien kulujen peittämiseksi tarkastuspalkkion arvonlisäverottomasta osuudesta tulee maksaa Keskuskauppakamarille 10 %:n kuluosuus, kuitenkin minimissään 20 euroa ja maksimissaan 200 euroa. Tämän on tarkastusta pyytänyt velvollinen maksamaan; käytännössä tavarantarkastaja laskuttaa tämän ensin tarkastusta pyytäneeltä ja Keskuskauppakamari laskuttaa sitten summan tavarantarkastajalta.
Tavarantarkastusta tilaavan kannattaa tarkastusta tilatessaan tiedustella tavarantarkastajan tuntihinta sekä arvio tarkastuksen kokonaiskustannuksista sekä näiden tietojen perusteella tehdä päätös siitä, tilaako hän kohteeseen tavarantarkastajan.
Mitä tavarantarkastuksessa tapahtuu?
Tavarantarkastusta koskeva ohjesääntö ohjaa tavarantarkastuksen menettelyllistä puolta. Toimeksiannon sisältö muodostaa lähtökohdan koko tarkastukselle. Tavarantarkastaja kutsuu tarkastustilaisuuteen kaikki välittömät osapuolet. Kaikkien läsnäolo itse tilaisuudessa ei kuitenkaan ole pakollista. Tilaisuudessa tavarantarkastaja tutkii kohteen toimeksiannossa mainitun laajuisena, ja osapuolilla on mahdollisuus esittää huomionsa ja näkemyksensä tarkastuksen kohteesta. Tavarantarkastaja ei ole viranomainen. Hänellä ei ole oikeutta suorittaa tarkastusta, jos kohteen haltija ei anna siihen lupaa. Näin ei kuitenkaan usein käy, koska valtaosassa tapauksista mahdollisen riitatilanteen ratkaisu on kaikkien osapuolten intresseissä.
Tavarantarkastaja laatii tehdyn tarkastuksen perusteella määrämuotoisen tarkastuskertomuksen, jonka hän leimaa HTT-leimalla. Tarkastuskertomus on toimitettava kaikille osapuolille ja lisäksi yksi kappale siitä toimitetaan Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnalle. Tarkastuskertomus on lähtökohtaisesti toimitettava 4 viikon kuluessa tarkastustilaisuuden pitämisestä, mutta myös pidemmästä ajasta voidaan etenkin laajojen tarkastusten yhteydessä sopia.
Kuka tavarantarkastajia valvoo ja miten?
Tavarantarkastajajärjestelmä eroaa muista asiantuntijajärjestelmistä siinä, että tavarantarkastajien toimintaa ja tavarantarkastuksen menettelyllistä puolta sääntelee kirjallinen ohjesääntö, jonka noudattamista valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta. Mikäli tavarantarkastaja ei ole toiminut ohjesäännön edellyttämällä tavalla, voi hänen toiminnastaan tehdä määräajassa valituksen tavarantarkastajalautakunnalle. Määräaika on 3 kk tarkastuskertomuksen allekirjoittamisesta.
Valitus on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava mahdollisuuksien mukaan myös sähköisesti. Valituksessa on perusteltava, millä tavoin tavarantarkastaja on toiminut ohjesäännön vastaisesti. Valitukseen on liitettävä kyseinen tarkastuskertomus. Tavarantarkastajista tehdyt valitukset käsitellään tavarantarkastajalautakunnan asiantuntijajaostoissa, joita on tällä hetkellä 2: rakennusalan asiantuntijajaosto ja auto-, kone ja muiden alojen asiantuntijajaosto. Valitusmaksu on 150 euroa ja se palautetaan valittajalle, jos valitus katsotaan aiheelliseksi eli tavarantarkastajalle määrätään ohjesääntörikkomuksen vuoksi jokin kurinpidollinen seuraamus. Seuraamuksia ovat muistutus, varoitus ja tavarantarkastajahyväksynnän peruuttaminen.
Tavarantarkastajien on myös uudistettava hyväksymisensä kolmen vuoden välein. Hyväksymistä voidaan jatkaa, mikäli tavarantarkastaja on kuluneiden kolmen vuoden aikana suorittanut tavarantarkastuksia ja osallistunut ohjesääntökoulutukseen. Luonnollisesti kouluttautuminen myös omalla erityisalalla on tärkeää.
Ja HTT Tavarantarkastaja Kemoff toisaalla:
Käräjäoikeudessa hometalokiista kulminoitui tehtyyn kuntotarkastukseen. Käräjäoikeus katsoi, etteivät Katajat suorittaneet kuntotarkastusraportissa vaadittuja lisätutkimuksia.
Oikeudessa todistaneen HTT-tavarantarkastaja Tapio Kemoffin mukaan kuntotarkastusta ei alun perin suoritettu kunnolla Katajien ostamassa kiinteistössä.
– Jos kuntotarkastus olisi suoritettu kunnolla, olisi talon rakenteet avattu jo tuolloin. Tarkastusta ei tehty suoritusohjeen mukaisesti.
Kuntotarkastuksen tekeminen on kuntotarkastajan vastuulla.
——————–
Ps. Ja nyt te syytätte uhria. Olisi voinut käydä teillekin, että paikalle eksyy kuntotarkastaja, jonka tarkastus on höpönpöpöä ja vasta käräjillä selviää, ettei kaverilla ole edes rakennusalan pohjakoulutusta… Ja että myyjä moisen sinne hommaa.
Sheisseelle ja muille, jotka tietämättä kommentoivat. Kataja hoiti kaupan niinkuin hyviin tapoihin kuuluukin. Se, että kuntotarkastusraportti oli huonon kuntotarkastajan laatima, ei poista myyjän vastuuta. Tässä huippuasiantuntijan haastis: Maallikko on ollut ymmällään Janne Katajan hometalokiistan taustoista ja oikeuden päätöksestä.
Paljon julkisuutta saaneessa Janne Katajan hometalokiistassa puolueettomana asiantuntijana todistanut HTT-tavarantarkastaja Tapio Kemoff pitää tapausta tyyppiesimerkkinä huonosti tehdystä kuntotarkastuksesta ja sen seurauksista.
– Tämä on tyyppiesimerkki siitä, kuinka kuntotarkastusraporttiin on kirjoitettu asioita, joita maallikko ei ymmärrä. Nämä ovat vakavia asioita, jos maallikko ei ymmärrä jossain olleen pienen vedenvaluman johtavan jopa kattorakenteiden purkamiseen. Maallikko voi ajatella, että siihen maalataan vain uudet maalit päälle ja se on sillä selvä, Kemoff kertoo MTV3.fin Viihdeuutisille.
Asiaa seuranneita on kummastuttanut käräjäoikeuden päätös, jonka mukaan Katajien olisi pitänyt suorittaa kuntotarkastajan vaatimat lisätutkimukset. Koska Katajat eivät suorittaneet lisätutkimuksia, ei myyjä ollut vastuussa aiheuttamistaan homeongelmista. Janne Katajan mukaan kuntotarkastuksessa ei ollut kyseistä pyyntöä, vain ainoastaan toimenpidesuunnitelma.
Noin sadassa oikeudenkäynnissä puolueettomana asiantuntijana kuultu Kemoff muistuttaa kuitenkin, että kuntotarkastajan ohjeissa sanotaan kuntotarkastuksen tekevän kuntotarkastajan olevan velvoitettu tekemään lisäselvityksiä, jos huomataan riskihavainto.
– Rakennustieto on julkaissut suositusohjeen, jossa sanotaan yksilöidysti mitä kuntotarkastajan pitää tehdä. Jos on jotain huomautettavaa, niin kuntotarkastajan pitää itse avata rakenne ja selvittää asia tarkemmin.
Janne Katajan mukaan kuntotarkastuksen tehneellä tarkastajalla ei ollut rakennusalan koulutusta, vaan tämä oli käynyt vain joitakin kuntotarkastuskursseja.
Janne ja Ulla Kataja ostivat vuonna 2008 satavuotisen talon Riihimäeltä. Ennen talon ostopäätöstä tehdyssä kuntotarkastuksessa huomattiin ongelmia, ja niistä tehtiin toimenpidesuunnitelma. Katajat ehtivät asua talossa kahden vuoden ajan, ja he tekivät noin 90 prosenttia ehdotetuista toimenpiteistä.
– Jos kuntotarkastaja pyytää tehdä lisätutkimuksia, on tärkeää kertoa tarkasti minkälaisista lisätutkimuksista on kyse. On myös tyypillistä, että kiinteistönvälittäjät painostavat kauppoihin. Ostaja ei ehdi miettiä, mitä esimerkiksi kuntotarkastuksessa ilmitulleet asiat tarkoittavat. Ja jos lisäselvityspyyntöä ei ole yksilöity, ei maallikko voi ymmärtää kyseessä olevan mahdollisesti vakavia seurauksia olevat asiat, Kemoff kertoo.
”Ei linjassa aikaisempien päätösten kanssa”
Puolueeton tavarantarkastaja on ollut asiantuntijana noin sadassa oikeudenkäynnissä. Riihimäen käräjäoikeuden päätös ei ole linjassa aikaisempien päätösten kanssa. Laissa määrätään myyjän olevan vastuussa viiden vuoden ajan. Riihimäen käräjäoikeuden päätöksen mukaan vastuu ei ole kuin kaksi vuotta.
– Käräjäoikeuksien taso vaihtelee erittäin paljon. Ikävä kyllä joskus tulee tällaisia päätöksiä, jotka tuntuvat epäoikeudenmukaisilta. Tämä päätös ei ole ollut linjassa aikaisempien hometalokiistojen päätösten kanssa, vaan se on kääntynyt täysin päinvastaiseksi. Epäilen, että muutoksia tulee hovioikeudessa.
Paljon julkisuutta saanut hometalokiista on puhututtanut paljon kansaa turuilla ja toreilla. HTT-tavarantarkastajan mukaan on hyvä, että asiasta keskustellaan julkisesti, sillä samanlaisia oikeusprosesseja käydään julkisuudelta piilossa koko ajan.
– On hyvä, että kuntotarkastusten tasosta on alettu keskustella julkisesti. Olen mukana työryhmässä, jonka tarkoituksena on parantaa kuntotarkastajien ohjeita, jotta samanlaisia oikeudenkäyntejä ei tarvitsisi tulevaisuudessa enää käydä.
(MTV3)
Katajalle..itse olet ongelmasi aiheuttanut..eli miksi jaksat itkeä jatkuvasti julkisuudessa…myötätuntoa ja ymmärrystäkö odotat? Ei tipu kumpaakaan…niin makaa kuin petaa. Olis kannattanut silloin aikanaan huolehtia asioista niikuin järkevät ihmiset tekevät.
Onpa täällä sairasta porukkaa, näkeehän sen jo siitä, mitä ja miten kirjoittavatkin, raukoilla kun ei ole muuta elämää:) JANNE KATAJALLE ja hänen perheellensä voimia jaksamiseen, älkää luusereista välittäkö:)
Olen vahingoniloinen mutta en Katajan vanhemmille.
Turhaa sä Janne Kataja pillität julkisuudessa omia virheitäsi. Kuten käräjillä todettin, sinä Janne itse olet laiminlyönyt kuntotarkastukset.
Pissä housuissa lämmittää vähän aikaa.