Koulunkäynti ei aina suju kuin vettä vaan. Tämän todistavat julkisuudesta tutut kasvot, jotka muistelivat koulujen alun kunniaksi Hymylle omia kaameimpia kouluhetkiään.
”Koulunvaihto oli iso shokki”
Kiekkolegenda Jere Lehtinen aloitti koulutaipaleensa Espoon Matinkylässä Matinlahden koulussa. Viidennelle luokalle siirryttäessä koulu vaihtui, kun perhe muutti naapurikaupunginosa Olariin.
”Se oli kauheaa. Iso shokki. Oli siinä vähän jännittämistä pienellä pojalla, kun luokkakaverit vaihtuivat ja asuinympäristö muuttui”, Jere muistelee.
Alkujännityksen hälvennettyä Jere sai nopeasti koulusta uusia kavereita.
”Se mikä alkuun oli pelottavaa, kääntyi nopeasti positiiviseksi.”
Oppilaana Jere tunnustaa olleensa keskivertoa.
”Kaikki oli tasapaksua. Lukuaineista parhaiten sujui matematiikka. Historiassa meillä oli opettajana koripallolegenda Mikael Salmi, joka on jäänyt mieleen. Hän oli opettajana reilu, mutta tiukka”, Jere kehaisee.
Maikkarin syksy 2022 -pressitilaisuus, Veronica Verho. Kuva: Tiia Ahjotuli/Otavamedia
Myöhästelystä jälki-istuntoa
Juontaja, somepersoona Veronica Verho tunnustaa olleensa nuoresta lähtien huono aikataulujen kanssa, mikä kostautui Puropellon yläasteella Turussa jälki-istunnon muodossa.
”Minulla oli skootteri, mutta jätin lähtemisen kouluun aina viime tippaan. Sen myötä myöhästyin usein aamutunneilta muutaman minuutin”, Veronica huokaa.
Koulussa ei myöhästelyä katsottu läpi sormien, vaan toimintaperiaatteet olivat tiukat.
”Jos myöhästyi tunnilta, ei päässyt koko tunnille. Se toi jälki-istuntoa, mikä oli järkytys.”
Jälki-istunnon lisäksi yläasteelta matkaan tarttui myös 200 euron stipendi, jonka Veronica sai puukäsitöistä oltuaan luokan ainoa tyttö.
”Valmistin tunneilla kenkätelineen. Se tosin varastettiin sittemmin ensikotini varastosta Helsingistä.”
Puukäsitöiden ohella Veronican mieliin olivat luovat aineet, kuten äidinkieli.
”Olin taiteellinen persoona jo nuorena”, hän luonnehtii.
Jaajo Linnonmaata kuullaan Aamylypsyssä 22. joulukuuta asti. Sitten hän keskittyy perheeseen, kotielämään ja kenties muihin bisneksiin.
Musiikista jäi traumat
Viihteen monitoimimiehen Jaajo Linnonmaan otsalle nousee kuvaannollinen tuskanhiki hänen muistellessaan Helsingin Kulosaaren yläasteen musiikin laulukoettaan.
”Äänenmurrokseni pahin vaihe osui silloin. Muistan, kuinka minun piti laulaa Jouluyö, juhlayö. Vaikka yritin sitä pari-kolme kertaa, se ei lähtenyt alkua pidemmälle eikä mennyt nappiin lainkaan. Siitä on jäänyt traumatkin”, Jaajo hymähtää.
Kokonaan lauluintoa tapaus ei ole vienyt.
”Minulla oli jo siihen aikaan sen verran hyvä itsetunto, että uskallan tänäkin päivänä mennä karaokeen laulamaan”, Jaajo naurahtaa.
Musiikin sijaan Jaajo sai virtaa liikunnasta, kotitaloudesta ja kuvaamataidosta.
”Lukuaineet eivät olleet minun juttuni. En ollut mikään lukutoukka, vaikka yläasteen jälkeen pääsinkin Etu-Töölön lukioon. Pääsin vajaan kahdeksan keskiarvollani sisään, kun lupasin rehtorille tuoda koululle iloa ja kunniaa.”
Kommentit
Oma kommentti