Rakastetun viihdelegendan viime vuosia varjostivat lukuisat sairaudet.
– Jukka oli sinnikäs, Ilkka Vainio painottaa.
Ile muistelee ystäväänsä Hymyn painetussa lehdessä. Hän toteaa, ettei Jukan elämä ollut ruusuilla tanssimista. Mutta paljon pelasti asenne.
– Parasta Jukassa oli elämäntyyli, joka perustui elämänmyönteisyyteen ja huumorintajuun. Hän ei nostanut itseään jalustalle, vaan otti aina kaikki huomioon. Reilu ja sydämellinen kaveri, suuri kansanmies, joka loi positiivista ilmapiiriä ympärilleen. Jukalle oli tärkeää antaa muille iloa ja toivoa, Ile kehaisee.
Ile tapasi legendan viimeisen kerran keväällä, kun hän kävi Jukan ja Liisan luona kylässä Helsingin Munkkivuoressa.
– Se oli lämmin kohtaaminen. Kuten aina ennenkin, myös silloin hyvästelimme sanomalla lopuksi banzai. Se on japanilainen taisteluhuuto, joka tarkoittaa, että ei anneta periksi.
Jukkaa ja Ileä yhdisti musiikin lisäksi myös urheilu– ja raittiusurheiluseura Zoom, jota Jukka oli vuonna 1963 perustamassa.
– Jalkapallo oli Jukalle tärkeä harrastus. Jukka oli viekas ja ovela maalintekijä, hänellä oli hyvä pallosilmä. Pallo teki työn, Jukka teki maalin, Ile kuvaa.
Lue muistelot Juhamatti Niemisen kirjoittamasta jutusta printtilehdestämme.
Missä vainaja, siellä Vainio. Eikö tällä Vainiolla ole enää muuta tekemistä.