Karita Tykkä kuvailee tuoreessa Instagram-julkaisussaan koskettavasti surutyötään. Hänen äitinsä menehtyi reilu vuosi sitten ALS-taudin uuvuttamana. Kyseessä on parantumaton sairaus, joka rappeuttaa etenevästi liikehermoja.
– Matka on vielä kesken… vaikka hyväksyn ja päästän irti, osa minussa silti kaipaa ja jollain tavalla pitää myös luonaan, Tykkä kuvailee.
Hän kertoo näkevänsä edesmenneestä äidistään usein unia.
– Aina oikein odotan ja toivon valoon siirtyneen äitini vierailuja. Vierailujen jälkeen on kuitenkin ristiriitainen olo – kiitollisuus, ikävä ja suru, kaikki läsnä samaan aikaan. Eilen illalla unen ja valvetilan rajamailla tulit luokseni. Piirryit mieleni kuviin ilman ALS:in ruhjomaa kehoa, niin kauniina, lämpimänä, iloisena ja rakkaudellisena, täynnä valoa ja voimaa.
Suuren surunsa keskellä Tykkä jaksaa keskittyä myös muiden murheisiin.
– Muista, ettei sinun tarvitse väkisin pyrkiä siitä eroon. Suru voi kulkea ilon rinnalla matkallasi kunnes sitä ei enää tarvita, Tykkä muistuttaa.
Ei tarvii olla avoimena suruistaan ja alkaa tänne julkisesti voihkimaan.. Kaikilta meiltä kuolee omia ihmisiämme,joten se siitä.. Haetaanko tällä sääliä, julkisuutta vai mitä, en vaan ymmärrä…