Rasvapitoinen ja kiharaturkkinen managalitza-possu on noussut suureen suosioon myös huippukokkien lautasilla. Kasper Lindroosin farmilla vilistää kymmeniä uteliaita ja hauskannäköisiä villasikoja.
Moni erehtyy luulemaan villasikoja villisioiksi, mutta niitä ne eivät todellakaan ole. Rotu jalostettiin alunperin Itävalta-Unkarin keisarikunnassa 1800-luvun lopulla hovin herkuksi. Villasiassa erityistä on sen rasva, jota voi olla jopa kolmasosa sen painosta.
Kasper Lindroos, 37, on kasvattanut villasikoja jo viiden vuoden ajan Vestlaxin kylässä Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa, jossa hänen sukunsa on pitänyt tilaa viimeisen 300 vuoden ajan.
Viitisen vuotta sitten Kasper otti alkuun muutaman villasian ja nyt niitä on jo kymmeniä.
– Halusin löytää sellaisen rodun, jonka liha on kaikkea muuta kuin kaupoissa muutaman euron kilohinnalla myytävä sianliha.
Mangalitzan hinta onkin selvästi tavallista possunlihaa korkeampi: kilohinta on noin 20 euroa.
Villasian kasvattaminen vaatii kärsivällisyyttä, sillä se kasvaa teurastuspainoon kolme kertaa tavallista sikaa hitaammin.
Villasioista sanotaan, että ne ovat luonteeltaan tavallista sikaa lempeämpiä. Millainen villasian päivä on?
– Annan niille ruoan aamulla kahdeksalta. Ne saavat tilalla tuotettua luomuviljaa, hernettä ja heinää. Sitten ne lähtevät ulkoilemaan laitumelle, palaavat sikalan pihalle nukkumaan päiväunet ja menevät taas laitumelle. Iltaruoan annan iltakuudelta ja sen syötyään ne pysyvätkin sikalan kulmilla. Öisin ne nukkuvat, sillä ei täältä öisin koskaan meteliä kuulu, Kasper naurahtaa.
Lue sikamainen Tuula Mäkelän kirjoittama ja kuvittama juttu Hymyn painetusta tai näköislehdestä.
Kommentit
Oma kommentti