Pekingissä riitti suomalaisilla iloittavaa, sillä maankuulut Niskaset saavuttivat olympialaisista yhteensä viisi mitalia. Iivo takoi värisuoran, eli kultaa, hopeaa ja pronssia. Kertun saalis oli hopea ja pronssi.
– Oli unohtumattomat kisat koko perheellemme. Meillä oli hyvä fiilis läpi kisojen. Saimme imettyä toisen suorituksista lisää voimaa, Kerttu myöntää Hymyn toimittajalle Juhamatti Niemiselle, joka tapasi sisarukset ja kirjoitti heistä jutun painettuun Hymyyn ja näköislehteen.
– Unelmia on saavutettu monella rintamalla, mutta edelleen niitä riittää. Jos olisi seuraavissa olympialaisissa vielä vähän parempi, se olisi ok, Iivo alleviivaa.
Mikä sitten on sisarusten salaisuus? Sitä on moni pähkäillyt, eikä Kertullakaan ole antaa selvää vastausta.
– Olemme molemmat antaneet käytännössä koko elämämme hiihdolle. Vanhemmat ovat tukeneet siinä rinnalla, mikä on mahdollistanut paljon. Kai se on siinä, Kerttu pyörittelee.
Kerttu aloitti hiihtämisen 7-vuotiaana, Iivo hieman myöhemmin.
– Pitkä yhteinen tie on kuljettu nuoruudesta lähtien. Samoissa maajoukkueporukoissa on pyöritty iso osa elämää, mikä on ollut suuri tuki, Iivo myöntää.
Kertun mukaan jo pelkkä veljen läsnäolokin on välillä riittänyt.
– Kun tietää toisen olevan seinän takana samassa paikassa, sekin on tärkeää. Pystytään kommunikoimaan ja olemaan läsnä. Huolehdimme toinen toisesta, Kerttu lisää.
Lue juttu lehdestä.
Kommentit
Oma kommentti