Kun Estonia upposi lähellä Utön linnakesaarta, piti pelastetut evakuoida tuolle saarelle. Linnakkeen tuolloinen päällikkö Pasi Staff joutui tilaamaan pahviset arkut 62 vainajalle.
-Luulin että olen päässyt asian yli mutta en olekaan. Nytkin tulee pala kurkkuun, sanoo Staff, joka 31-vuotiaana kapteenina joutui valtavan tehtävän eteen.
Hän kertoo Estonia-tragediasta lokakuun Hymyssä.
Kohtalokkaana yönä 28.9.1994 tuuli puhalsi yli 25 metriä sekunnissa, aallot olivat kymmenmetrisiä.
Monien vainajia vastaanottaneiden ihmisten mieli ei pystynyt käsittelemään onnettomuutta, Staff paljastaa. Esimerkiksi kun saarelle tuotiin äiti, joka oli selvästi pitänyt viimeiseen asti kiinni lapsestaan.
Staffille oli vaikeaa päättää, ketkä joutuivat kohtaamaan saarelle tuodut vainajat. Ensimmäisenä hän tiputti pois varusmiehet.
Yleisesti ottaen naiset osasivat parhaiten kohdata vainajat, Staff kertoo.
Lue koskettava haastattelu painetusta lehdestä.
Kommentit
Oma kommentti