Lähestymiskiellosta saa suojaa noin 1500 ihmistä vuodessa. Heistä valtaosa on naisia. Kielto voi auttaa jopa akuutissa hätätilanteessa.
Vainon tai toistuvan häirinnän ja kiusanteon uhrit ovat voineet hakea lähestymiskieltoa Suomessa jo neljännesvuosisadan ajan. Ensimmäinen lähestymiskieltoa koskenut laki astui voimaan 25 vuotta sitten vuonna 1999.
Laki on osoittautunut tarpeelliseksi. Vuosittain sen avulla hakee suojaa pitkälti toista tuhatta ihmistä. Tilastokeskuksen tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2023, jolloin suojattuja henkilöitä oli 1496. Heistä 1056 eli suurin osa oli naisia. Vastaavasti lähestymiskieltoon määrätyistä yli 90 prosenttia oli miehiä. Kieltoja määrättiin 1148 kappaletta, joista 1042 kohdistui miehiin.
Ylivoimainen enemmistö lähestymiskielloista liittyy lähisuhdeväkivaltaan.
”Lähestymiskieltoa hakevista tai hakemista harkitsevista asiakkaistamme suurimmalla osalla suojan tarve liittyy lähisuhteeseen. Merkittävän suuressa osassa kyse on parisuhteesta tai erotilanteista, mutta jonkin verran on niitäkin tapauksia, joissa aikuinen lapsi uhkaa tai häiriköi vanhempia”, kertoo Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas.
Alkuvuodesta esillä ollut Sanna Marinin lähestymiskieltojuttu on harvinaisempi tapaus. Entinen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja haki tammikuussa Helsingin käräjäoikeudessa lähestymiskieltoa itselleen tuntemattomalle miehelle, jonka epäillään vainonneen Marinia ja pyrkineen sisään tämän asuntoon.
”Jonkun verran meille tulee tapauksia, joissa on ikään kuin pakkomielteisesti vainottu julkisuuden henkilöitä tai muita lähipiirin ulkopuolisia ihmisiä, mutta näitä on selkeästi pienempi määrä kuin lähisuhteisiin liittyviä”, Koivukangas kertoo.
Tekniikka auttaa
Lähestymiskielto haetaan käräjäoikeudelta. Akuutissa tilanteessa myös poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon, jotta väkivaltakierre saadaan katkaistua. Tämä kielto vahvistetaan sitten erikseen myöhemmin käräjäoikeudessa.
Lähestymiskielto voidaan määrätä eri laajuisena tilanteen mukaan. Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty ei saa tavata eikä edes yrittää ottaa yhteyttä suojattuun henkilöön. Kiellettyä on myös seuraaminen ja tarkkailu.
Laajennetussa lähestymiskiellossa on lisäksi mukana kielto oleskella jollakin tietyllä alueella. Se voi tarkoittaa esimerkiksi suojan kohteen asunnon tai työpaikan ympäristöä, jonne kieltoon määrätty ei saa mennä ollenkaan missään asioissa.
Perheen sisäinen lähestymiskielto tarkoittaa, että kieltoon määrätyn on lähdettävä yhteisestä asunnosta, eikä hän saa palata sinne kiellon ollessa voimassa. Tämäkin kielto voi olla laajennettu, jolloin oleskelu asunnon läheisyydessäkin on kiellettyä.
Lokakuussa 2023 voimaan astunut uusi lähestymiskieltolaki toi mukanaan joukon uudistuksia. Yksi merkittävimmistä on mahdollisuus määrätä tekninen valvonta laajennetun lähestymiskiellon tehosteeksi. Käytännössä se tarkoittaa jalkapantaa.
”Kieltoon määrätylle asennetaan tekninen valvontapanta, ja lisäksi hänen täytyy pitää mukanaan paikannuspuhelinta. Kiellolla suojattava saa halutessaan itselleen erillisen hälyttimen, joka reagoi, jos kieltoon määrätty liikkuu lähettyville”, Koivukangas kertoo.
Rikosuhripäivystyksen tietojen mukaan teknisesti valvottuja lähestymiskieltoja on jo määrätty jonkin verran, vaikka laki on ollut voimassa vasta reilun vuoden.
Keino on tarkoitettu henkeä, terveyttä tai vapautta uhkaaviin tilanteisiin. Pelkän häirinnän perusteella teknistä valvontaa ei voi määrätä. Lisäksi sitä voi hakea vain poliisi tai syyttäjä, suojattava henkilö itse ei voi vaatimusta teknisestä valvonnasta esittää.
Teknisestä valvomisesta huolehtii käytännössä Rikosseuraamuslaitos. Valvonnan tekniikka ja toteutustapa on samanlainen kuin vankien jalkapannalla valvotussa koevapaudessa.
Osa toimii, osa ei
Lähestymiskielto on koettu erittäin tarpeelliseksi työkaluksi sekä rikostorjunnan että uhrien auttamisen ammattilaisten parissa. Hyvin usein se on myös tehokas ja toimiva suoja häirintää ja jopa väkivaltaa vastaan.
Kaikkiin häiriköihin ja vainoajiin lähestymiskielto ei silti toimi.
”Osa toimii ja osa ei. Sitä ei aina etukäteen voi oikein tietää. Jos kieltoon määrätty ei alun perinkään ymmärrä, miten hänen uhkailunsa, vainoamisensa tai häiritsemisensä vaikuttaa tai ei ymmärrä, mikä on kohtuullista yhteydenottoa, voi olla, ettei hän noudata kieltoakaan”, Koivukangas sanoo.
Joskus uhri voi ajatella, ettei kieltoa kannata hakea, koska ”ei sitä kuitenkaan mikään pidättele”. Koivukangas suosittelee kuitenkin hakemaan kieltoa aina, jos kysymys on vakavasta uhasta, häirinnästä tai vainoamisesta.
”Ei siitä vahinkoakaan ole, ja jos henkilö ei noudata kieltoa, siitä on omat seuraamuksensa. Yksi uuden lain isoja parannuksia on se, että nykyään myös lähestymiskiellon rikkomiset käsitellään kiireellisenä. Ennen saattoi vierähtää helposti vuosi tai puolitoista ennen kuin asia käsiteltiin oikeudessa, jolloin kiellon voimassaolokin oli saattanut jo päättyä.”
Lähestymiskiellosta tulee myös aina merkintä virallisiin rekistereihin. Siitä voi olla korvaamaton apu hätätilanteessa.
”Jos tulee akuutti, vakava tilanne, ja pitää soittaa vaikka hätäkeskukseen, niin poliisi näkee henkilörekisterinsä tiedoista, että lähestymiskielto on määrätty. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi poliisin uhka-arvioon ja tehtävän priorisointiin. Jos joutuu soittamaan hätäpuhelun, kannattaa sinne erikseen sanoa lähestymiskiellosta, jolloin tieto menee välittömästi myös poliisipartiolle”, Koivukangas neuvoo.
Kommentit
Oma kommentti