
Matilda Wirtavuori.
Miss Suomi Matilda Wirtavuori kertoo ajatuksiaan viimeisistä kuukausista. Ne ovat olleet haastavia.
– Rehellisiä ajatuksia siitä, mitä mulle kuuluu, Matilda Wirtavuori aloittaa päivityksensä.
– Tällä hetkellä mun elämän olosuhteet on parhaat, mitä ne on koskaan olleet. Teen työtä, josta vuosia unelmoin. Saan jakaa arkea rakastavien ihmisten kanssa, matkustaa ja kokea mielettömiä asioita. Missivuosi on toteuttanut mun suurimpia unelmia, ja koen tällä hetkellä olevani aidosti tosi etuoikeutettu.
Hän kuitenkin toteaa, että aikakausi viime aikoina on ollut henkisesti haastava.
– Viimeiset kuukaudet on silti olleet henkisesti haastavia. Kun kisojen jälkeinen huuma laskeutui, jäi maailmalta saatu kritiikki kummittelemaan – ”I thought Finland would perform well, but I don’t know what happened.” Olin aiheuttanut pettymyksen, ja sisäistin tunteen syvälle – niinpä myös omat sisäiset paineet ja itsekritiikki alkoivat ottaa valtaa. Menestyksen jälkeen arjessa ei ollutkaan rauha, vaan se sama vaativa ääni, jonka luulin jättäneeni taakseni, palasi.
Matilda kertoo uppoutuneensa viimeiset vuodet missimaailmaan ja rakentaneensa itselleen tarkat raamit millainen hänen tulisi Miss Suomena olla.
– Ja kun kisojen jälkeisen väsymyksen takia tähän ei ollut enää voimavaroja, aloin piiskata itseäni vaan kovemmin. Oon kamppaillut paljon sen kanssa, mitä ja millainen mun ”pitäisi” olla.
Kaikki työhön liittyvät osa-alueet – sosiaalisesta elämästä ulkonäköön ja hyväntekeväisyydestä työntekoon – on olleet jatkuvasti oman arviointini alla. Ja tuossa arvioinnissa oon usein kokenut pettymyksen itseeni. Oon jälleen itkenyt peilin edessä – sisäisen ja ulkoisen.
Hän kertoo hävenneensä ajatuksiaan. Matilda kertoo ajatuksissaan olleen, että olisi ollut kuitenkin vääränlainen Miss Suomeksi.
– Oon pitkään hävennyt näitä ajatuksia ja ajatellut, että en oo tarpeeksi vahva tai olin ehkä lopulta kuitenkin vääränlainen Miss Suomeksi. Oon kuitenkin ymmärtänyt, että mikään ei olisi voinut valmistaa mua täydellisesti tähän täysin uuteen elämään, joka viime syksynä alkoi – vaikka olinkin treenannut ja valmistautunut pitkään. Kokisin myös itseni tekopyhäksi, jos en jakaisi näitä haastavia tunteita, kun oon kuitenkin jakanut paljon mielenterveyden edistämisen tärkeydestä ja omasta historiastani.
Lopuksi hän muistuttaa tärkeästä asiasta:
– On tärkeä muistaa, että myös unelmia saavuttaessa on ihan ok tippua välillä pohjalle, kunhan sieltä pyrkii kipuamaan ylös.
Kommentit
Oma kommentti