
Teksti: Reija Kokkola, kuvat: Kai Widell
Totta kai voidaan ottaa selfie!”, toteaa Minna Koskela.
Riihimäen hiljaisella rautatieasemalla junaa odottanut nainen huomaa Minna Koskelan, 58, ja lähestyy häntä selfie-pyynnöllä. Minnaa pyyntö ei haittaa, sillä hänestä on mukavaa, että ihmiset tulevat juttelemaan. Nainen jääkin toviksi vaihtamaan kuulumisia. Hän kuulemma harrastaa näyttelemistä, mutta nyt on ollut vähän terveysongelmia. Minna kuuntelee, nyökkäilee ja toivottaa lopuksi hyvää jatkoa ja terveyttä.
”Minusta on kiva, että ihmiset tulevat puhumaan. Yllättävän moni tuleekin avoimesti juttelemaan, ja usein pyydetään myös yhteiskuvaa. Yleensä aina suostun, ellen ole sattumalta kovin kiireinen. Ihmiset ovat yleisesti ottaen hyvin kohteliaita ja hienotunteisia”, hän kiittää.
Iltalypsy, Taivaan tulet, Luolanainen, Exän uus ja vanha sekä tietenkin Kumman kaa -sarjan Ellu. Ja nyt Salatut elämät ja uusimpana Thank God, sä tulit! Minna on tehnyt pitkän uran teatteri- ja tv-näyttelijänä, mutta myös käsikirjoittajana ja ohjaajana.
”Ymmärsin hyvin pian, etten tule työllistymään pelkästään näyttelijänä. Käsikirjoittaminen ja ohjaaminen ovat tärkeitä ammattini osa-alueita. Opetustyötäkin olen tehnyt, mutta siinä en ole vahvimmillani”, Minna toteaa.
Kuluneen syksyn mittaan Minnan roolihahmo Iisa Havu on alkanut näkyä Salatut elämät -sarjassa neljänä arki-iltana viikossa. Salkkareissa hänen ”vastaparinsa” on sarjan alkuajoista asti näytellyt Esko Kovero. Sarjassa näyttelee myös nuoria, alalle pyrkiviä näyttelijöitä. Miten konkari on otettu vastaan yli 25 vuotta tv:ssä pyörineeseen sarjaan?
”Todella hyvin. Meillä on ihana porukka. Kaikki tietävät, mitä pitää tehdä, missä ja milloin. Vuorosanat saan hyvissä ajoin, mutta kuvauspäivät ovat hyvin vaihtelevia. Kuvaamme studiokulisseissa, mutta myös eri paikoissa ulkona.”
Minna pohtii sarjan suosion syytä. Ehkä se on tervetullut lepohetki, joka katkaisee sopivasti arkisen päivän. Erilaisia aiheita käsitellään rohkeasti.
”Iisa Havun rooli tulee tietenkin vielä muuttumaan. Ei tule olemaan helppoa Ismon kanssa”, Minna vihjaa viitaten Esko Koveron roolihahmoon.

”Eihän nuo dokaakaan!”
Minnasta puhuttaessa mainitaan väistämättä kulttimaineeseen noussut Kumman kaa -komediasarja, jossa kaksi hulvatonta sinkkunaista Ellu (Minna) ja Heli Sutelan näyttelemä Anne sekoilevat usein enemmän tai vähemmän kännissä. Kumman kaa -sarjaa he alkoivat käsikirjoittaa jo 27 vuotta sitten, mutta Ellu ja Anne muistetaan edelleen. Sarjasta tuli valtavan suosittu, ja sitä on näytetty pitkään uusintoina. Kaksikon huumori ja railakas elämä on pitänyt pintansa ajan rattaissa.
”Hauskuus perustuu tietynlaiseen tapaan katsoa maailmaa. Oikeanlainen tulokulma saa arkisetkin asiat naurattamaan. Täytyy nähdä, mikä milloinkin on hauskaa”, Minna pohtii.
Kumman kaa -hahmot ovat hauskasti epäsovinnaisia. Ellu on ronskisti nuoriin suhtautuvat kouluterveydenhoitaja, Anne taas ruotsin opettaja. He myös viihtyvät baareissa kaljatuopin äärellä. Kankkuset seuraavana päivänä ovat sitten rajuja. Millaista on näytellä juopunutta?
”Se voi olla fyysisesti raskasta, kun pitää hoippua sinne tänne. Riippuu tietenkin humalan asteesta. Ei se muuten ole sen kummempaa kuin muukaan näytteleminen”, Minna painottaa.
Hän on kertonut, että ainakin kerran kaksikon ruokailu ravintolassa aiheutti pienen pettymyksen muissa asiakkaissa. Eihän nuo dokaakaan!
”Ei meitä onneksi yleensä sekoiteta roolihahmoihimme”, Minna hymyilee.
MTV:n uusi sketsisarja Thank God, sä tulit! alkaa tammikuun lopulla. Siinä Minna on mukana vakionäyttelijänä. Sarjassa on myös iso joukko tunnettuja vierailijoita, jotka joutuvat improvisoimaan kylmiltään vakionäyttelijän avulla. Lopuksi paras heittäytyjä palkitaan. Minnan mielestä parasta ohjelmassa on vierailijoiden heittäytymisen taito, eikä kenellekään ilkeillä.
”Ohjelmassa ei haluta nolata tai asettaa ohjelmaan pyydettyjä vierailijoita kiusallisiin tilanteisiin. Hauskaa pitää olla, muttei ikävällä tavalla. On ollut hienoa nähdä, miten esiintyjät vapautuvat ja ovat omia persooniaan. Ohjelman hauskuus perustuu leikkiin, jossa olemme samalla viivalla.”
Pelkoa ja ujoutta
Voisi kuvitella, että monessa mukana ollut näyttelijä olisi nyt lapsuutensa unelma-ammatissa. Osittain, kyllä. Minna kertoo olleensa jo lapsena ja nuorena innokas kirjoittaja. Äidinkielen tunneilla hän tykkäsi kirjoittaa aineita, joten ehkä siinä pieni tulevaisuuden käsikirjoittaja jo käytti mielikuvitustaan antaumuksella.
”Mielikuvitus on tärkein työkalu, jos haluaa kirjoittaa tai esittää hyvää draamaa tai komediaa. Olin jo lapsena kiinnostunut kirjoittamisesta ja luin myös paljon”, Minna sanoo.
Oli hän kiinnostunut monesta muustakin asiasta, kuten urheilusta. Näytteleminen ei kuitenkaan ollut lapsuudessa ja nuoruudessa hänen haaveensa. Hän toteaa ajautuneensa näyttelijäksi.
”En ikinä ajatellut siitä itselleni ammattia. En oikein tiennyt, mitä olisin halunnut. Ihmettelin, kun kaverit tuntuivat tietävän, mihin pyrkiä.”
Kun lähikylälle perustettiin harrastajateatteri, Minna ei hinkunut mukaan. Ne muut varmaan osaavat kaikkea, hän ajatteli.
”Se oli sellaista pelkoa ja ujoutta”, Minna pohtii.
Kun kaveri kuitenkin houkutteli hänet mukaan harrastajateatteriin, Minna sai kannustavaa palautetta. Siitä se sitten lähti. Teatterikorkeakoulun ovet avautuivat toisella yrittämällä. Metodeistaan kuuluisan Jouko Turkan oppilaana hän ei ollut.
”Olin Jussi Parviaisen opetuksessa, ja kyllähän silloinkin Teakissa kuohui. Opettajat ja rehtorit vaihtuivat vähän väliä, ja osa oppilaista tunsi jäävänsä heitteille. Mutta olihan se hauskaa aikaa”, Minna hymyilee.

Sisäänpäin kääntynyt
Vaikka Minna on helposti lähestyttävä ja ystävällinen, hän kertoo tarvitsevansa paljon aikaa vain itselleen. Hän on tunnettu komediennen taidoistaan, mutta siviilissä hän ei ole valmis heittäytymään ja pelleilemään, jos siltä ei tunnu. Se voi tuntua ulkopuolisesta oudolta, kun mielikuva näyttelijästä on juuri se hauska Hyacinth-hahmo tai kännissä koheltava Ellu.
”En pysty heittäytymään ja pelleilemään sormia napsauttamalla. Ei sellainen tule käskemällä, tai sitten minun aivoni vain käyvät vähän hitaalla”, Minna naurahtaa.
Hän on miettinyt omaa persoonallisuuttaan suhteessa julkiseen työhönsä. Miten ihmeessä sisäänpäin kääntynyt ihminen pystyy nousemaan yleisön eteen esittäen jopa stand upia?
”Olen tehnyt testin, josta ilmeni, että olen aika vahvasti introvertti persoona. Näyttelijän työssä siitä on joskus haittaa. Kirjoittaminen vaatii omaa rauhaa. Olen myös yrittäjä, ja hoidan firman asioita itse.”
Kaipaamaansa omaa rauhaa hän saa metsälenkeillä koiransa kanssa. Minnalla on pieni 13-vuotias karvaturri, kuten hän nelijalkaista ystäväänsä kuvailee.
”Marjastan jonkin verran, ja sienestämistä rakastan. Sieniretkillä koira on mukana lähinnä sienikorivahtina. Se on sellaista tuijottelua”, Minna kuvailee yhteisiä hetkiä.
Näyttelijän työ on melko fyysistä, joten kunnosta täytyy pitää huolta. Minna on todennut, että kroppa ilmoittaa nopeasti, jos hän jämähtää löhöilemään sohvalle.
”Käyn satunnaisesti kuntosalilla, ja teen kotona kuminauhajumppaa. Kun niska-hartiaseutu kipeytyi, fysioterapeutti sanoi heti, että nyt kuminauha esiin. Yritän myös syödä terveellisesti. Tässä iässä pitää tarkkailla kolesteroliarvoja.”
Ailahteleva ala
Uusi Thank God, sä tulit -sarja on nauhoitettu, joten näyttelijän katse on jo tulevassa kesässä. Minna esittää Pokka pitää -näytelmässä BBC:n menestyssarjan Hyacinth Bucket’ta kesällä Iisalmessa Koljonvirran teatterissa. Näytelmää on esitetty jo vuosia isoissa kaupungeissa täysille katsomoille. Minna sanoo solahtaneensa sujuvasti ”hurmaavan kamalan” Hyacinthin hahmoon. Hänestä on tärkeää, että on monenlaisia rooleja ja työtehtäviä.
”Vaikka töitä on ollut nyt kiireeksi asti, en tietenkään valita. Koronan aikana oli ahdistavaa, kun työt loppuivat. Säästöt menivät, ja enemmänkin. Muutenkin tämä on hyvin ailahteleva ala. Välillä on paljon töitä, sitten taas ei. Olen nähnyt huippukausia ja elänyt läpi usean laman.”
Hän huomauttaa, että harva elättää itsensä vain näyttelijänä. Minna suunnittelee tekevänsä stand upia enemmänkin tulevaisuudessa.
”Stand upissa pitää olla nopea ja laittaa itsensä likoon. Siinä tilanteessa aivot toimivat nopeasti, ja otan kontaktia myös yleisöön. Haaveenani on tehdä jossain vaiheessa kokonainen stand up -kiertue.”
Kommentit
Oma kommentti