Matti Nykänen tilittää isänsä poismenoa yksinoikeudella painetussa Hymyssä.
Lehdessä käyvät ilmi myös Ensio Nykäsen ”viimeiset sanat” pojalleen.
Matti kertoo isän sairastaneen viidentoista vuoden ajan syöpää.
-Hänelle tehtiin useita leikkauksia. Kävin hänen luonaan neljä päivää ennen kuolemaa ja silloin isä sanoi: Kuules Matti. Nyt tämä on menoa. Mutta kyllä sinä poika aina tässä maailmassa pärjäät.
-Silloin minä tajusin että loppu oli lähellä. Pidin häntä kädestä kiinni ja tunsin syvää rakkautta isääni kohtaan. Katseesta näin, että niin tunsi isänikin minua kohtaan, toteaa Matti Hymyssä.
Voi itkun viikset noita kuolevien viimeisiä sanoja..Tuksu Tukiaisen siskonkin suuhun on Tuksu laittanut niitä viimeisiä sanoja jo yhden kirjan verran ja loppua ei näy.. Aina sopivan tilaisuuden tullen kuullaan kun Juulia sanoi viimeisiksi sanoikseen sitä ja sitä..Minusta kuolevan viimeiset sanat on niin henkilökohtaisia asioita että ne ei kuulu mediaan eikä juorupalstoille…
Hienoja hetkiä tuollaiset.
Lähtö voi tulla yllättäenkin, mistä syystä ne tärkeät asiat pitäisi kysyä, kertoa, selvittää ja sopia ajoissa. Usein niitä kuitenkin lykätään ja vältellään – kunnes on liian myöhäistä.