Jos luit netistä kuluneena talvena suomalaistytöstä, jonka nilkat palelivat pakkasessa, niin tässä hän on. Laura!
Kouvolalaisen Lauran äiti, Eeva Toikka oli lukemattomia kertoja sanonut tyttärelleen, että nilkat eivät saa olla paljaina talvipakkasilla.
Tennarit oli kuitenkin helppo vetää jalkaan ja siellä alla oli vain pienet nilkkasukat. Pillifarkkujen lahkeet vielä vähän ylöskääräistynä.
– Ei ole ihme että jalat paleltuivat, Eeva-äiti sanoo.
Laura oli sitä mieltä, että pitkät sukat farkkujen kanssa näyttivät tyhmiltä. Siitäkin huolimatta, että hän ystävineen oikaisi nilkat paljaina lumisen pellon poikki kauppaan ja sieltä kotiin. Kun kotona jalkoja sitten paleli, hän vetäisi illalla pörrösukat jalkaan.
– Vaikka äiti oli monta kertaa sanonut, en uskonut. Eivätkä nilkat heti reagoineet paleltumisvammoihin, vaan vasta yön jälkeen seuraavana aamuna nilkat olivat niin kipeät, että kävely ei meinannut onnistua. Silloin ymmärsin, että ne olivat todella saaneet kylmää. Nilkat olivat aivan punaiset ja turvonneet, Laura kertoo.
Kolme vuorokautta paleltumisen jälkeen Lauran kivut olivat niin kovat, että oli mentävä lääkäriin. Siellä lääkäri totesi, että pahin paleltumien aiheuttaja oli pellossa lumessa kahlaaminen, sillä ihon kastuminen lumesta jäädytti parinkymmenen asteen pakkasessa Lauran jalat.
Kun nilkat olivat kipeimmillään, Laura kulki ulkona kyynärsauvoilla.
– En olisi uskonut, miten kova kipu voi tulla tällaisesta. Lääkäri sanoi, että pääsin vähällä, sillä jo nollakelillä kastunut iho voi paleltua.
Lue juttu painetusta Hymystä. Mitä luulet, oppiko Laura jotain? Juttu on Carmen Mäkisen kirjoittama ja kuvaama.
Kommentit
Oma kommentti