Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut keskusrikospoliisin päätöksen asiakirjajulkisuutta koskevassa asiassa. Rikoksista epäiltyjen jengiläisten nimet sai kertoa.
Tapaus sai alkunsa, kun helsinkiläinen oikeustoimittaja oli pyytänyt saada rikoksesta epäiltyjen nimet rikollisjärjestö United Brotherhoodia koskevien esitutkintapöytäkirjojen osalta. Keskusrikospoliisi päätti, ettei se anna nimitietoja niistä henkilöistä, joiden poliisi on epäillyt kuuluvan rikollisjärjestöön. Keskusrikospoliisi on perustellut päätöstään yksityisyyden suojaa koskevalla julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdalla sekä eduskunnan oikeusasiamiehen 23.11.2018 antamalla ratkaisulla.
Toimittaja valitti keskusrikospoliisin päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen vaatien päätöksen kumoamista.
Päätöksessään Helsingin hallinto-oikeus toteaa, ettei Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ole antanut salassapitomääräystä nimitietojen osalta.
Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisussa keskusrikospoliisi oli luovuttanut toiselle viranomaiselle tiedon henkilön kuulumisesta rikollisjärjestöön ilman lakiin perustuvaa syytä. Nyt ratkaistavana ollut asia taas eroaa siitä keskeisesti siten, että nyt kyse on oikeudenkäyntiasiakirjoina julkisiksi tulleiden esitutkintapöytäkirjojen julkisuudesta keskusrikospoliisin luovuttamina.
Julkisuusperiaatteen toteutumiseen, viranomaistoiminnan valvontaan ja kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun liittyvien näkökohtien vuoksi olisi ongelmallista, mikäli julkisuuslakia sovellettaisiin siten, että järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvien henkilöiden nimitiedot saisivat muiden kansalaisten nimitietoihin nähden paremman suojan silloin kun rikokset on tehty osana rikollisjärjestön toimintaa, oikeus toteaa.
Keskusrikospoliisi ei täten siis ole voinut julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan perusteella kieltäytyä luovuttamasta nimitietoja henkilöistä.
Päätös ei ole lainvoimainen. Päätös asettaa outoon valoon Poliisihallituksen hiljattain julkaiseman julkisuuskäsikirjan ohjeistuksen.
Kommentit
Oma kommentti