Kirjailija, emeritusprofessori Panu Rajalan, 79, Hämeenkyrössä komeilevan kaksikerroksisen huvilan, Villa Viehätyksen yläterassilta avautuu vehreä maisema ja näkymä Kallioistenselälle. Järven rannalla pilkottaa kaarevan mallinen Villa Kutsumus, jonka Panu rakennutti iskelmälegenda Katri Helenan kanssa yhteiseksi kodiksi 1990-luvun lopulla.
Panulla oli jo tuolloin Villa Viehätys. Hän oli ostanut huvilan vuonna 1980 ensimmäisen vaimonsa Elina Ylivakerin kanssa, mutta kyseisessä talossa Katri ei Panun mukaan viihtynyt.
”Katri piti taloa liian pimeänä ja sokkeloisena. Olisi pitänyt tehdä suuria uudistuksia. Seinät olisi pitänyt vaalentaa ja huonekaluja uusia. Kyseiset ideat saivat tyttäreni kauhistumaan, joten päädyimme rakentamaan toisen talon rantaan”, Panu tunnustaa.
Se valmistui vuonna 1997. Saman vuoden elokuussa pari vietti häitään talon pihalla.
”En oikein viihtynyt talossa missään vaiheessa. Mieli palasi takaisin tänne, josta näkee yhdellä silmäyksellä niin taivaan, metsää, järveä ja peltoa”, Panu maalailee.
Ennen häitä Panu ja Katri olivat ehtineet seurustella vajaan neljän vuoden ajan. Seurustelu sai alkunsa kirjeestä, jonka Panu kirjoitti Katrille nähtyään laulajan puhumassa edesmenneestä puolisostaan Timo Kalaojasta Anna-Kaisa Hermusen tv-haastattelussa joulukuussa 1992. Timo oli myös Panun armeijakaveri Pohjan prikaatista Oulusta.
”Katri puhui ohjelmassa ilosta helkkyen, kuinka hänellä on jatkuva yhteys Timoon. Ajattelin, että jos hän saa niin vaivattomasti yhteyden kuolleeseen mieheensä, se voisi toimia ratkaisuna myös minulla surussani, jota podin vaimoni kuoleman jälkeen”, hän muistelee.
Panu oli jäänyt leskeksi Katrin kanssa samana vuonna 1988, kun hänen rakas Elina-vaimonsa menehtyi syöpään.
”Toivoin Katrin neuvovan minulle saman reitin, mutta ei siitä koskaan tullut mitään. En saanut yhteyttä, vaan terapoin sen sijaan itseäni kirjoittamalla.”
Reitin sijaan syntyi rakkaustarina, joka roihahti heti ensitapaamisen jälkeen. Panu oli saapunut tapaamaan Katria Jyväskylän kupeeseen Palokkaan, jossa taiteilija tuolloin asui.
”Katri soitti minulle keskellä yötä. Hän kysyi, että huvittaisiko minua lähteä ajelulle. Hän voisi näyttää minulle öistä Jyväskylää, josta alkoi lähempi tuttavuutemme.”
Seurustelua vauhditti pikakihlat, joita pari vaihtoi pari viikkoa ensitapaamisen jälkeen.
”Alku oli innostavaa ja hauskaa aikaa. Kaikki tapahtui vauhdilla. Tuntui, että kaikki mihin tarttuu, muuttuu siniseksi ja kullaksi.”
Huuma vaihtui riidoiksi
Suurimmat ongelmat suhteessa alkoivat kasaantua pian avioitumisen jälkeen, kun kaksikko oli muuttanut saman katon alle.
”Katri oli minulle liian tiukka ja vaativa. Hän oli vartioivaa sorttia, eikä löydetty lopulta yhteistä äänilajia. Voimakastahtoinen nainen, jonka nenille kukaan ei voi hyppiä. Tuntui kuin, että hän yritti tehdä minusta parempaa ihmistä.”
Suhdetta hiersivät paitsi eroavaisuudet, myös erilainen suhtautuminen julkisuuteen.
”Kirjailijaretkuna minulle oli tärkeää elää vapaasti omaa elämääni. En yhtään ajatellut miltä mikäkin näyttää ulospäin, kun Katrille laulamisen ohella päätyö oli säilyttää oma kirkas nuhteettomuutensa. Se loitonsi meitä.”
Lopulta pari erosi vuonna 2004. Ero syntyi sovussa, mutta Panun aloitteesta.
”Se oli nopea lähtö. Olin aktiivisempi osapuoli. Alkoi tulla liikaa tarpeettomia riitoja, joiden myötä katsoin parhaaksi ehdottaa suhteen päättämistä. Koin, että en ollut Katrille paras mahdollinen mies.”
Hauskojakin aikoja
Erosta huolimatta parilla oli myös ilon hetkensä, vaikka ne ovat jääneet taka-alalle kaksikon piikiteltyä toisiaan sittemmin omissa muistelmissaan. Panu vuonna 2013 julkaistussa kirjassaan Lavatähti ja kirjamies (WSOY), Katri 2023 ilmestyneessä elämäkerrassaan Katri Helena: Laulaja (Johny Kniga).
Katrin mukaan suhteesta puuttui läheisyys ja hellyys.
”Se on vähän yllättänytkin, kuinka Katri on muistelmissaan nostanut esille vain kielteisiä asioita. Olihan meillä myös hirveän paljon hauskoja ja onnellisia aikoja, josta ei lennokkuutta puuttunut.”
Suhteen nopeaa päättymistä Panu tunnustaa sittemmin miettineensä.
”Joskus on häivähtänyt ihan pieni katumus siitä, että luovutettiinko liian helpolla ja annettiin periksi. Olisiko pitänyt sittenkin yrittää voimakkaammin jatkaa yhdessä, mutta tuskin sekään olisi suhdetta enää eheyttänyt”, hän pohtii.
Eroa vauhditti osaltaan, että Panu oli iskenyt silmänsä toiseen naiseen. Kyseessä oli Marja Norha, joka asutti veljensä kanssa perittyä huvilaa saman järven rannalla.
”Soutelin Marjaa tapaamaan aina kun mahdollisuus oli. Siitä lähti meidän ihastumisemme ja romanssi liikkeelle. Hän sopi minulle monilta luonteenpiirteiltään ja harrastuksiltaan niin paljon paremmin”, Panu myöntää.
Pari oli yhdessä parikymmentä vuotta Marjan kuolemaan asti. Marja menehtyi 74-vuotiaana keväällä 2021 yllättäen aivoverenvuotoon, mikä jätti Panun leskeksi toistamiseen.
”Se alkoi olla liikaa. Suuri pettymys”, Panu murehtii.
Selviytymisessä Panua on auttanut paitsi vuonna 2023 ilmestyneen Päin elämää -omaelämäkerran (Siltala) kirjoittaminen, myös oma luonne.
”Pohjallani on tietty jääkylmä itsekkyys. Aina selviän. Syöksyn spontaanisti aina eteenpäin.”
Näin tapahtui myös vuonna 2009, kun Panu sai sydäninfarktin. Se hoidettiin pallolaajennuksella.
”Kuvittelin alkuun ottavani jatkossa vähän varovaisemmin, mutta nopeasti solahdin vanhoihin tapoihini. Ei se paljon elämää muuttanut”, Panu tunnustaa.
Sairauskohtaus osui juhannuksen jälkeen, jolla kirjailija arvelee olleen vaikutuksensa.
”Oli juotu sahtia ja valvottu. Heitelty rakkauden lieskoja. Se oli sydämelle liikaa.”
Katrin on Panun mukaan käynyt hyvin, kun hän löysi uuden rakkauden 32 vuotta nuoremmasta manageristaan Tommi Liimataisesta.
”Katri on saanut rinnalleen paljon sopivamman miesseuralaisen, joka vielä on käyttänyt kaiken tarmonsa tämän uran etenemiseen. Tukee varmaan ihan vimmatusti”, Panu letkauttaa.
Viimeksi Panu tapasi Katrin pari vuotta sitten Jyväskylän kirjamessuilla, kun molemmat osuivat samaan aikaan esiintyjien taukotilaan.
”Vaihdettiin muutamia ystävällisiä repliikkejä seisovilta jaloilta. Sen koommin ei ole ollut tekemisissä. Lähetän Katrille välillä viestejä ja onnitteluja. Yleensä hän ei niihin vastaa.”
Panu ei odota myöskään kutsua Katrin uran tämän 80-vuotissyntymäpäivän aattona (16.8.) huipentavalle Helsingin Olympiastadionin keikalle. Hän ei aio paikalle myöskään mennä, vaan aikoo katsoa jäähyväiskonsertin televisiosta omassa keinutuolissaan.
”Toivon Katrille tasapainoisia ja rauhallisia eläkevuosia. Katrillahan alkaa nyt suuri vapaus. Ei tarvitse keikoille enää rynnistää, vaan voi keskittyä kalastukseen.”
Panu nostaa iskelmäikonin uralta esiin 1990-luvun kansanmusiikkivaiheen, johon hän oli aikoinaan Katria rohkaisemassa.
”Se oli mielestäni Katrin uran parasta aikaa. Ihailin häntä silloin, ja tietysti edelleen. Onhan Olympiastadionin konserttikin eräänlaista kulttuurihistoriaa”, hän muistuttaa.
Synttärit talon kanssa
Katrin tavoin Panu täyttää elokuussa (27.8.) 80 vuotta. Omien pyöreiden sijaan kirjailija juhlistaa Villa Viehätyksen 100-vuotista historiaa, sillä talo on valmistunut aikanaan vuonna 1925.
”Ehkä täytyy pitää pieni vastaanotto talon kunniaksi. Pääsen sillä tavoin livahtamaan itse sivussa”, mies hymyilee.
Hämeenkyrön lisäksi Panulla on asunto Helsingin Punavuoressa, jossa hän on virallisesti kirjoilla.
”Asuin täällä vakituisesti 25 vuotta. Se riitti. Olen kuitenkin vanha Stadin kundi. Paljasjalkainen helsinkiläinen.”
Viehätyksen yläkerran toisessa kulmauksessa on Panun työhuone, kirjailijan kammio, jonka ikkunasta avautuu rauhoittava näköala peltoaukealle.
Taustalla kuusiaidan takaa häämöttää kirjailijasuuruus F. E. Sillanpään entinen koti Saavutus, joka valmistui 1920-luvulla.
”Missään muualla ajatus ei luista yhtä luontevasti kuin täällä. Tämä on paikka, jossa koen olevani turvassa ja rauhassa.”
Sillanpää on ollut viitoittamassa Panun kirjailijan uraa, sillä hän on tutkinut tämän tuotantoa kirjoissaan ja toiminut myös Sillanpää-seuran puheenjohtajana.
”Olemme sukuakin, sillä isoäitini eli mummoni oli yksi Sillanpään seitsemästä serkusta. Sillanpäälle serkut olivat läheisiä, sillä hän oli yksinäinen lapsi menetettyään kaksi sisarustaan jo nuorena”, Panu toteaa.
”Tyttären kanssa on sovittu, että hän alkaa huolehtimaan talosta minun jälkeeni. Se on hyväkin, kun tässä iässä kangistuu koko ajan. Ei ole enää samanlaista puhtia eikä pontta kuin nuorena”, Panu hymähtää.
Kirjailijan työ näkyy taloa kiertävissä hyllyissä, jotka notkuvat kirjoja. Kaikkiaan Panu laskee omistavansa kirjoja 12 000, joista valtaosa tosin on hänen Helsingin-kodissaan.
”Niitä on kasautunut pikkuhiljaa eri lähteistä. Olin valtion kirjastotoimikunnassakin kaksi vuotta, mitä kautta sain kaikki ilmestyneet kirjat. Niitä tuli postilaatikot kolisten, jonka päälle olen löytänyt ja ostanut mistä ja mitä milloinkin.”
Ei uutta rakkautta
Uutta rakkautta Panu ei ole Marjan jälkeen kaivannut.
”Minulla on hyviä naisystäviä, joiden kanssa on kiva käydä teatterissa ja joskus jopa jollain matkoilla. Mutta en tiedä pystynkö tai haluanko enää sitoutua mihinkään. Elämän peräseinäkin alkaa olla lähellä”, Panu vakavoituu.
Nautintoa Panu saa vapaudesta.
”Tuntuu ylelliseltä, kun saa itse päättää vapaasti kaikesta.”
Vapaus koskee myös työntekoa, mikä ei ota hellittääkseen 80 vuoden rajapyykistä huolimatta. Työn alla on useampi kirjaprojekti. Yksi painottuu roomalaiseen runoilija Ovidiukseen ja toinen Mika Waltarin Sinuhe egyptiläiseen, jonka synnystä tulee syksyllä kuluneeksi 80 vuotta. Lisäksi Panu on lupautunut ohjaamaan oopperan Suomen ensimmäisestä naislyyrikosta Isa Aspista (1853–1872). Näytelmää on tarkoitus esittää ensi kesänä Oulun lähellä Vaalassa.
Kommentit
Oma kommentti