Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli joulukuun aikana 316 petosta tai maksuvälinepetosta. Näistä törkeitä tekomuotoja oli 12 tapausta.
– Poliisin tietoon tulee erilaisia petosrikoksia päivittäin ja suurin osa niistä koskee edelleen erilaisia kauppapaikkahuijauksia eli erilaisilla kauppa-alustoilla verkossa myydään olemattomia tavaroita. Näissä rahalliset menetykset ovat useimmiten pieniä, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista.
Leinosen mukaan törkeissä tekomuodoissa on kyse pääsääntöisesti muista kuin kauppapaikkahuijauksista ja niissä aiheutetut vahingot ovat kymmeniä tuhansia euroja ja suurimmillaan mennään jo kuusinumeroisiin lukuihin. Viime aikoina poliisin tietoon on tullut enenevässä määrin erilaisia kryptovarahuijauksia, joissa menetykset ovat olleet harmittavan usein mittavia ja suuria voittoja havitellessa on otettu myös erilaisia summia lainaa.
Pankit, poliisi ja muut lailliset toimijat eivät kehota asiakkaita lataamaan muita kuin omia sovelluksiaan laitteille
Huijauksiin voi liittyä myös sitä, että uhria kehotetaan asentamaan omalle tietokoneelle tai mobiililaitteeseen sovelluksia esimerkiksi Play-kaupasta. Näissä tapauksissa uhri voi antaa niin sanotusti tietokoneensa tai mobiililaitteensa rikollisten käyttöön.
Leinonen kertoo, että viimeisin esimerkki tällaisesta tapauksesta tuli poliisin tietoon tämän vuoden alussa. Joensuulainen 50-luvulla syntynyt mies oli saanut puhelun ulkomaalaisesta numerosta ja soittaja oli ollut hyvin Suomea puhunut mies. Soittaja oli kertonut olevansa Osuuspankin turvapalveluista ja, että miehen pankkitililtä oli lähtenyt 700 euroa Belgiaan. Soittaja oli kysynyt, oliko mies tietoinen tällaisesta tilisiirrosta. Mies ei ollut tietoinen tilisiirrosta, joten seuraavaksi soittaja oli kertonut, että täytyy ryhtyä turvaamistoimenpiteisiin.
Miehen oli pitänyt avata puhelimensa OP-mobiilisovellus sekä asentaa Play-kaupasta Bung -pankkisovellus, johon piti antaa henkilötunnus sekä kuva ajokortista. Tämän jälkeen miehelle annettiin tilinumero, johon hänen piti siirtää soittajan antamien ohjeiden mukaisesti 27 000 euroa OP-mobiilisovelluksessa. Siirto ei kuitenkaan onnistunut, joten sen jälkeen miestä neuvottiin tekemään tilisiirto Bung -pankkisovelluksessa, jonka hän oli hetkeä aiemmin asentanut ja tätä kautta siirto onnistui.
Sen jälkeen otettiin käsittelyyn miehen firman tili, josta tilisiirto ei onnistunut OP-mobiilisovelluksessa, eikä myöskään tuossa Bung -pankkisovelluksessa. Soittaja oli neuvonut miestä asentamaan Kraken Pro -sovelluksen Play-kaupasta, mutta rahan siirto ei onnistunut myöskään tällä sovelluksella, joten firman tilillä olleet rahat säilyivät. Poliisi tutkii tätä tapausta törkeänä petoksena.
Älä luota logoon – varo huijauspuheluita WhatsAppissa!
– Toinen asia, jonka nostan esille, viime aikoina poliisin tietoon tulleista tapauksista on, että huijarit ovat soittaneet itäsuomalaisille ihmisille WhatsApp-äänipuheluita suomalaisten pankkien nimissä. Puhelimen näytöllä on näkynyt suomalaisen pankin logo ja nimi, joka on saanut ihmiset luottamaan puhelun tulevan pankista, Juha Leinonen varoittaa.
Pankit eivät soita asiakkailleen WhatsAppissa, eivätkä pyydä pankkitunnuksia puhelimessa. Pankit eivät myöskään pyydä puhelimessa tai viesteillä asiakasta siirtämään rahojaan toiselle tilille. Ole siis tarkkana ja vinkkaa asiasta myös läheisiäsi.
Näin voit parhaiten suojautua tietojen kalasteluhyökkäykseltä
- Älä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue aina tarkasti mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.
- Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai pyydä siirtämään varojasi turvatilille.
- Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa eli viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.
- Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen eli sellainen pyyntö on aina huijaus
- Mobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisen
- Tunnistautumispyynnön tapahtumatunniste tulee aina tarkastaa
- Varoja siirtäessäsi – tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaraan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilin alussa olevat FI kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta.
- Varmistu eri viestien lähettäjästä – Älä avaa viesteissä olevia linkkejä – Älä kirjaudu tai tunnistaudu linkeistä aukeavalla sivulla pankkitunnuksillasi – Hoida raha-asiat nettipankissa tai pankin mobiilisovelluksella.
- Älä sijoita rahojasi mihinkään sellaiseen, josta et ymmärrä. Eikä missään nimessä tule luottaa sijoitusasioissa kehenkään, jota et edes oikeasti tunne eli huijarit esiintyvät eri keskustelualustoilla tekaistuina henkilöinä tai joltakin toiselta henkilöltä kaapatulla profiililla.
- Älä asenna kenenkään tuntemattoman pyynnöstä puhelimeesi tai tietokoneellesi mitään sovelluksia
- Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, niin sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin.
Lähde: Poliisi
Kommentit
Oma kommentti