Suomalaisnainen raiskattiin Kanarialla – lue järkyttävä tilitys!

Marjatta on 77-vuotias eläkeläinen, joka on tottunut matkustamaan ulkomailla, yleensä yksin. Hän elää terveellisesti: tupakka ja alkoholi ovat vieraita. Ikäistään huomattavasti nuoremman näköinen nainen lenkkeilee kolmekin tuntia päivässä. Matkoillaan hän harrastaa tanssimista.

Se koitui kohtaloksi puolitoista vuotta sitten, kun hän suuntasi jälleen kerran Las Palmasiin. Marjatta sanoo vihdoin toipuneensa äärimmäisen traumaattisesta kokemuksesta. Hän joutui huumatuksi ja seksuaalisesti hyväksikäytetyksi törkeällä tavalla. Vaikka hän tietää olevansa uhri, hän haluaa silti esiintyä toisella nimellä ja tunnistamattomana kuvissa.

– Ehkä joku ajattelisi minun itse aiheuttaneen hyväksikäytön vaikkapa pukeutumisella, hän pohtii sitkeästi elävää syyllistämisajattelua.
Marjatta haluaa kertoa tarinansa, jotta myös iäkkäämmät naiset osaisivat varoa askeliaan lomakohteissa. Hän joutui kokemaan, ettei edes ikäihminen ole turvassa väkivallalta. Pahinta kuitenkin on edelleen riivaava epätietoisuus siitä, mitä todella tapahtui.

Omaisuus tallessa, keho häväisty
Totuttuun tapaan Marjatalla oli hotellissa oma huone. Hän suuntasi askeleensa paikallisen Suomi-seuran tiloihin, sillä hän tiesi, että siellä on mukavaa porukkaa ja tietenkin tanssia.

Seuraavalla kerralla tilat olikin varattu, joten Marjatta meni toiseen ravintolaan.
– Tilasin tuoremehun, josta otin huikan ennen ensimmäistä tanssia.
Yleensä Marjatta laittaa lasinsa päälle tanssin ajaksi vaikkapa lautasliinan, jotta hän huomaa, onko juomaan koskettu.
– Istuin kuitenkin yksin kaukana muista asiakkaista, lähellä baarimikkoa, joten en epäillyt vaaraa.

Marjatta tanssi paljon. Mehu odotti pöydässä, mutta välillä hän hörppäsi siitä. Sitten hän ei muistakaan mitään.
– Seuraava muistikuvani on, että heräsin huoneessani. Olin nälkäinen. Takkini oli huoneessa. Korut, kello ja lompakko olivat tallessa. Miten olin päässyt huoneeseeni? Oliko joku tuonut minut ja tavarani? Samassa heräsi pelko siitä, mitä minulle oli tehty. Olin edelleen sekava, mutta en tuntenut kipua tai mitään muutakaan, Marjatta sanoo tuskaisena.

Raiskaus
Edelleen sekavana Marjatta ajatteli lähteä läheiseen kauppaan. Muistikuvat ovat hämäriä. Marjatan lasiin kenties laitettu aine vaikutti voimakkaasti edelleen.
– Kadulla putosin polvilleni, jalat eivät kantaneet. Polviini tuli veriset haavat, ja housuni repeytyivät. Kaksi läheisellä rakennustyömaalla työskennellyttä miestä auttoi minut takaisin hotelliin, jossa nukuin taas aivan tiedottomana.

Toivuttuaan Marjatta lähti huterasta olosta huolimatta ulos, mutta sen jälkeen muistissa on taas pelkkää pimeää, kunnes hän heräsi huoneestaan lähes keskellä yötä. Hän tilasi kahvia huoneeseen. Kahvin sijasta huoneeseen saapui nelikymppinen yöportieeri, joka alkoi kysellä Marjatan vointia liian läheisin ottein. Marjatta yritti työntää miestä ulos, mutta tämä ei suostunut lähtemään. Marjatta pakeni wc:hen, mutta ei hädissään ymmärtänyt lukita ovea.
– Yhtäkkiä mies seisoi alasti vessan ovella esitellen minulle itseään. Seuraava muistikuvani on, että työnnän häntä lanteista pois, kun hän makaa päälläni, Marjatta kertoo.

Marjatta haki apua matkaoppaalta. Opas halusi tehdä heti rikosilmoituksen, mutta Marjattaa pelotti syyllisen mahdollinen kosto. Opas teki ilmoituksen Marjatan tietämättä. Sen ainoa tulos oli, että yöportieeri sai potkut.

Viilleltynä sairaalaan
Marjatta epäilee, että erotettu raiskaaja janosi kostoa, sillä painajaismainen matka alkoi saada nyt vieläkin pahempia käänteitä. Samassa hotellissa asunut pariskunta löysi Marjatan tajuttomana käytävältä.
– He auttoivat minut huoneeseen ja taputtivat poskiani, jotta virkoaisin. He varmaan luulivat minun olevan humalassa, mutta en ollut juonut tippaakaan.

Marjatta vakuutti selviävänsä ja pariskunta poistui. Aamulla vointi oli niin huono, että hänet vietiin ambulanssilla klinikalle. Siellä hän makasi letkuissa viisi tuntia ennen kuin hänet toimitettiin sairaalahoitoon. Lääkäreiden papereista näkyy, että veressä ei ollut alkoholia eikä aivokuvauksessa nähty neurologista syytä huimauksiin.

– Sen sijaan otsassani oli kaksi haavaa, jotka oli tehty stiletillä. Lääkäri totesi, että jälki on selkeästi veitsenterän aiheuttama.
Otsaa halkoo nyt kaksi pitkää arpea. Marjatalla on myös kuvia ruhjotusta käsivarrestaan ja röntgenkuva murtuneesta olkavarresta.
– Ruhjeista näkee, että minua on satutettu ihmiskäsin. Kummallisinta on, että en tuntenut missään vaiheessa kipua: tajunnan heikkous, huimaus ja voimien pettäminen olivat päällimmäiset oireet.

Marjatta halusi pian Suomeen. Täällä pieneläkeläinen on käynyt läpi kalliit fysikaaliset hoidot. Marjatta on tapahtuman jälkeen kärsinyt jatkuvista muistihäiriöistä ja afasiaan viittaavista oireista. Sanat eivät tahdo löytyä.

– Vakuutus ei korvaa hoitoja. Toivoisinkin kaikkien kiinnittävän huomiota siihen, mitä matkavakuutus oikein kattaa. Minun tapaukseni on hyvä esimerkki siitä, että mitä tahansa voi tapahtua. Jopa eläkeläismummolle, Marjatta painottaa.

Mitä todella tapahtui?
Epätietoisuus siitä, mitä matkalla todella tapahtui, painaa raskaana Marjatan mieltä. Juotettiinko hänelle tyrmäystippoja vai mistä muistikatkokset johtuivat? Raiskattiinko hänet, kuten hänen omat, ehkä ainoat selkeät muistikuvansa kertovat? Kuka aiheutti pahat veitsenhaavat kasvoihin? Nyt Marjatta toivoo apua hypnoosista, joka ehkä voisi kaivaa mielestä tarkemman kuvan tapahtumista.

Haastattelu liittyy historiasarjaamme ”Hymyn hurjimmat”