Lokakuun Hymyssä kerromme taiteilija Johannes Heinosesta. Hän on piikki poliitikkojen lihassa. Heinosen räväkät teokset ja kursailemattomat kommentit jakavat mielipiteet: ne ihastuttavat ja vihastuttavat.
Heinonen ei kuvia kumarra. Pääministeristä hän toteaa:
– Vanhanen kuuluu samaan, vähän surkuhupaisaan porukkaan kuin Berlusconi, Sarkozy ja Puolan mahtikaksoset, presidentti Lech Kaczynski ja Jaroslaw Kaczynski, joka oli pääministeri.
Eikö Vanhasessa ole mitään hyvää?
– Sentään hän sai nykyisen morsiamensa ilman internetin treffipalstaa.
Presidentistä hän sanoo: – Kiistelyt virkanimityksistä ja niin sanotusta lautasesta EU-pöydässä johtuvat siitä, että Halonen käyttää sitä valtaa, mitä hänellä vielä jäljellä on.
Teos nimeltä Pelastakaa presidentti on kannanotto presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen.
– Siinä on presidentillä jo kädet alhaalla ja hän vain odottaa, koska kohisee.
Pienempienkin puolueiden pomot saavat sapiskaa Heinoselta.
– Miten Perussuomalaisiin onkin kerääntynyt niin paljon elämän onnettomia? Miksi Timo Soinia pidetään supliikkimiehenä? Hänen puheensahan kirjoittaa avustaja Hannu Purho, jonka palkka on piilopuoluetukea.
Esittelemme Heinosen teoksia nyt myös netissä. Tauluissa esiintyvät muun muassa Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen, Mannerheim ja Mauri Pekkarinen. Lehdessä olevalla lipukkeella voi kuun loppuun asti äänestää omaa suosikkitauluaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme Heinosen upean maisemamaalauksen.
Katso alla olevat linkit!
1. Kodittomat karjut (Paavo Lipponen)
2. Niskalaukaus (Mannerheim ja Hitler)
3. Perustuslaillinen oikeus (Timo Soini)
4. Qua varis – pahoinvoinnin patologiaa (Sofi Oksanen)
5. Minäkin haluan (Mauri Pekkarinen)
6. Pelastakaa presidentti (Tarja Halonen)
7. Määkivä taivaanvuohi (Matti Vanhanen)
8. Yksinäinen taistelija (Jouko Ahonen)
9. Elämää suurempi käsi (Kimmo Sasi)
10. Kulutusjuhlan korkkaamaton kuningatar (Liisa Hyssälä)
11. Jopen käsinukke (Jope Ruonansuu)
Vastaus Sofi Oksasen kirjallisuushaasteeseen
Lukematta Sofi Oksasen kirjaa, minka avulla han oli voittanut Finlandia-palkinnon, voin ymmartaa, etta hanen ajatuksensa naisten kohtelusta ovat lahtoisin hanen Suomessa kehittamistaan ajatusmalleistaan ja uskomuksistaan luettuaan huomattavan maaran aineistoa menneista ajoista ja silloisista naiskokemuksista. On tietenkin ymmarrettavaa, etta han on vastaan henkiloita, joita hyvin tyypilliset suomalaiset miehet ovat, naisia vakivalloinkohtelevia miespuolisia ihmisolentoja kuten Matti Nykanen iltauutisien aina hanesta kirjoittaessan auttaen hanta pysymaan julkisuuden kohdevalossa. Itsekkaan, 41 vuotias mies, en ole viela koskaan lyonyt naista, vaikkakin joskus olisi pitanyt tehda juuri nain Yhdysvalloissa, missa olin naimisissa; olin vain liian hyva mies. Mutta kun miehet 60 vuotta siten tulivat sodasta, missa he olivat tappamassa toisiaan, heidan kayttaytyminen muuttui kovemmaksi, ja kun heidan naisensa sitten valitti heille kovan tyopaivan paatteeksi, on hyvin hyvaksyttavaa, etta he saattoivat hakata naistaan rankaistakseen tata hanen huonon kaytoksen johdosta. Vain nain voidaan opetaan ja valttaa samoja virheita tulevaisuudessa.
Minulla on myos lukuisia muita omia kokemuksia naisista tai naisiin littyvia havaintoja. Esimerkiksi olen havainnut, etta melkein kaikki naisten antamat sijoitusneuvot ovat aina vaaria ja olen jopa menettanyt rahaa heidan huonojen aivotoimintojen takia. Myos kerran Key Westissa Floridassa autossa asuessani havaitsin eraan venalaisen pariskunnan hakkaavan toisiaan miehen kuristaen naista juuri silloin kun Yhdysvaltalainen poliisi saapui paikalle. Poliisi olisi halunnut pidattaa taman venalaisen miehen ja pyysi naista nostamaan syyte miesta vastaan, mutta nainen kieltaytyi sanoen, etta tallainen naisten kurittaminen oli osa heidan kulttuuriaan ja hyvaksyttavaa, ja sitten kaikki kolme, venalaiset ja poliisi jatkoivat matkaansa yhta onnellisesti kuin he olivat paatyneet tahan lyhyeen yhteenottoon. Mielestani on hyvin ymmarrettavaa, etta venalaisten toimiessa Yhdysvalloissa, usein kuuluen heidan omaan rikollisjarjestoonsa, heidan tapaansa hallita systeemiaan ja rankaista eri tavoin toimivia henkiloita voi sisaltaa myos rajujakin fyysisen vakivallan keinoja. Tama voi olla totta myos Suomen venalaisten kultuurissa. Voisin kertoa useita muitakin naishavaintoja, mutta paaosin olen tullut sille kannalle, etta naisten tarpeen osuus omassa henkilokohtaisessa elamassani on melkoisen pieni. Toisin sanoen en tee naisilla mitaan.
Terveisin,
DI Markku J. Saarelainen
joopas joo
Hohhoijaa.