31.12.2024 Tuusula, Varautuja Pälvi Myyry. Kuva Matti Matikainen
Miten selviät, kun tietotekniikka ei toimi, vettä ei tule, kauppaan ei pääse ja lämpö vaihtuu kylmään? Pälvi Myyry on varannut kotiinsa tarvikkeita, joilla pärjää ainakin muutaman päivän. Myös henkinen varautuminen on tärkeää.
Parisen kymmentä vuotta sitten Pälvi Myyry oli keskellä elämänsä ruuhkavuosia. Lapset olivat vielä pieniä, ja Myyry kaipasi omaa aikaa arjen keskelle. Hän kävi tutustumassa Naisten Valmiusliitto ry:n järjestämään NASTA-kurssiin, ja innostui heti.
Naisten Valmiusliitto järjestää naisille varautumis- ja turvallisuuskoulutusta, johon kuuluu muun muassa turvallisuus- ja ensiapukoulutusta, mutta myös poikkeus- ja kriisitilanteisiin varautumista. Tämähän oli jotain ihan erilaista ja kaiken lisäksi hyödyllistä tekemistä! Myyry ajatteli, että kurssilta saa sellaista osaamista ja perustietoa, mitä on hyvä hallita jo ihan tavallistakin arkea ajatellen.
”Sain ihan muuta ajateltavaa kuin pikkulapsiarki. Koulutuksissa ei ole mitään sotilaspalveluun liittyvää, mutta koulutus tapahtuu ohjatusti varuskunnissa, mikä sai minutkin tempautumaan irti kaikista muista ajatuksista. Ei tarvinnut itse olla vastuussa tai miettiä mitään, Myyry naurahtaa.
Jo tuolloin Myyry koki henkisen varautumisen tärkeäksi. Koronan aikaan alettiin puhua yleisesti resilienssistä, mikä oli vielä viisi vuotta sitten monelle uusi termi. Sillä tarkoitetaan henkistä selviytymiskykyä arjen haasteissa, stressissä ja poikkeustilanteissa. Koronapandemia laittoi monet paitsi fyysisesti huonoon jamaan, myös henkisesti haastavaan tilanteeseen.
”NASTA-koulutuksissa käsitellään myös resilienssiä. Se on hyvin tärkeä osa varautumista. Myös resilienssiä voi harjoitella etukäteen, jolloin on valmiimpi kohtaamaan mahdollisen kriisitilanteen. Nykyään pitää varautua myös uudenlaisiin uhkiin, kuten nettihuijauksiin ja kyberturvallisuusuhkiin.”
Hän muistaa omasta kokemuksestaan tapahtuman kauan sitten. Hänen sisarensa sai äkillisen verenvuodon muutama viikko synnytyksen jälkeen. Myyry oli toimittava nopeasti saadakseen siskolleen apua. Hänen vastuulleen jäivät silloin myös vastasyntynyt vauva ja pikkuinen taapero.
”Toimin vaistonvaraisesti. Vasta jälkeenpäin aloin vapista. Jokainen toimii yksilöllisesti kriisitilanteessa, mutta niidenkin kohtaamista voi harjoitella.”
31.12.2024 Tuusula, Varautuja Pälvi Myyry. Kuva Matti Matikainen
Viranomaisten tuki
Myyryn kaunis koti sijaitsee Tuusulassa lähellä upeaa ulkoilumaastoa ja järvikin pilkahtelee lähellä. Omakotitalo näyttää lepäilevän rauhan tyyssijassa, jossa vaarat eivät vaani. Todellisuudessa tilanne on tietenkin eri, sillä vain uutisia vilkaisemalla voi todeta, että valitettavasti turvallisuudentunnettamme ravistellaan vähän joka suunnalta.
Viime vuoden puolella Jari-myrsky pisti maan hetkeksi sekaisin, ja muutenkin luonnonkatastrofit näyttävät lisääntyneen. Näiden lisäksi Itämereltä on saanut lukea huolestuttavia uutisia ja vesilaitoksiammekin on oudosti sabotoitu.
Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi vuonna 2022, Naisten Valmiusliiton Uusimaan alueneuvottelukunnan puheenjohtajana toimiva Myyry huomasi maanpuolustusjärjestöjen jäsenmäärän kasvavan. Kun itseä tai yhteiskuntaa uhkaa poikkeustilanne, vain harva haluaa jäädä paikoilleen tumput suorina.
”Meillä suomalaisilla on selvästikin vahva halu tehdä itse, toimia. Poikkeustilanteessa tämä vahvistuu. Ukrainan sodan syttyminen oli selkeä rajapyykki. Keväästä 2022 lähtien Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöihin on liittynyt paljon uusia jäseniä. Vaikuttaa siltä, että ihmiset haluavat toimia, tehdä jotain hyödyllistä ja oppia itse varautumaan kriisitilanteisiin”, Myyry miettii.
Viranomaiset ovat julkaisseet kotitalouksille varautumisohjeen, jonka avulla pärjää kolme vuorokautta kriisitilanteessa. Myyry huomauttaa, että kansalaiset voivat luottaa viranomaistoimintaan myös hädän hetkellä. Silti toimintakykyiset suomalaiset voivat tukea viranomaisia varautumalla itse ajoissa kriisitilanteisiin.
”Kaikki eivät tietenkään pysty varautumaan tai toimimaan, ja heille kuuluukin viranomaisten välitön tuki. Me kykenevät voimme auttaa viranomaisia tässä tehtävässä huolehtimalla itsestämme, läheisistämme ja kenties naapuristamme.”
Kun vessa ei vedä
Myyry on kasannut keittiön pöydälle ruokaa ja tarvikkeita, joita jokaisella kansalaiselle pitäisi olla kotivarana kriisitilanteiden varalta. On riisiä, makaronia, jauhoja, hiutaleita ja säilykkeitä. Siis säilyvää ruokatavaraa, jota muutenkin helposti kertyy kaapin perukoille. Jokaisen kannattaa arvioida, miten paljon oma kotitalous kuluttaa ruokaa kolmen vuorokauden aikana, jos kriisitilanteessa kauppaan ei pääse. Pitääkö siis kotona olla erillinen iso kaappi näitä kriisiruokia varten? Miten kaikki mahtuu kerrostaloyksiöön?
”Kotivaraelintarvikkeet ovat sellaisia, joita ostetaan tarpeen mukaan koko ajan tavallisessa arjessa. Varautunut ihminen vain pitää huolen siitä, että niitä on jatkuvasti sen verran kotona, että pärjää tuon muutaman vuorokauden. Ei siis tarvitse erityisesti haalia ruokaa jonnekin piiloon.”
Vettä tulee hanasta, sehän on selvää. Paitsi, ettei tulekaan, kun vesilaitoksilla on tuotanto-ongelmia tai vedentulo katkeaa pitkän sähkökatkoksen takia. Suomessakin on ollut tapauksia, jolloin vesi on päässyt saastumaan, ja iso määrä kotitalouksia on ollut pitkään ilman vettä. Myyry on varannut kannellisia muoviastioita, joihin voi varata vettä ainakin muutaman päivän tarpeiksi. Ihminen juo noin kaksi litraa vuorokaudessa, ja peseytymiseenkin menee helposti ämpärillinen tai pari.
”Veden varaamiseen tarvitaan riittävästi kannellisia astioita ja ämpäreitä. Poikkeustilanteessa vettä joudutaan mahdollisesti hakemaan astioilla vesipisteistä.”
Myyryn varastossa on myös kosteuspyyhkeitä ja wc-paperia. Jos sähköt ja vedet katkeavat, niin vessassa ei voi käydä. Wc:n voi nimittäin vetää vain kerran, jonka jälkeen pitää ryhtyä korvaaviin toimiin. Myyry näyttää, miten wc-pyttyyn asetetaan muovipussi kannen alle. Sinne sitten tehdään tarpeet.
”Pussi pitää heittää sekajätteeseen. Pussiin voi laittaa vaikka kuiviketta, kuten puuceissakin tehdään.”
31.12.2024 Tuusula, Varautuja Pälvi Myyry. Kuva Matti Matikainen
Pattereita ja pelikortteja
Varautuminen on tietenkin paljon muutakin kuin vettä ja ruokaa. Jos Myyry saisi nyt kuulla mahdollisesti pitempään jatkuvasta sähkökatkosta, ensimmäiseksi hän turvaisi valaistuksen pimeän aikaan. Siksi varautujalla on otsa- ja taskulamppuja sekä kynttilöitä ja tulitikkuja. Tähän liittyy selkeästi myös yksi tärkeä kapine, nimittäin sammutuspeitto.
”Kynttilät voivat kaatua, kun alkuun haahuillaan pimeässä. Tulipalovaara syntyy myös silloin, jos sähkökatkon alkaessa esimerkiksi liesi on ollut päällä. Siksi on aina tärkeää sammuttaa kaikki sähkölaitteet heti sähkökatkon alettua. Poikkeustilanteessa ruokaa voidaan valmistaa retkikeittimellä tai grillissä. Jos ei ole tottunut käyttämään näitä laitteita, se lisää tulipalon riskiä,” Myyry sanoo.
Myyryt ovat itse tottuneita grillaamaan omalla pihallaan, ja lämpöä tuo varaava takka. Lämpö onkin sitten seuraava turvattava asia, jos kylmällä sattuisi tulemaan pitkä sähkökatko. Silloin kannattaa varata yksi tila, jota lämmitetään mahdollisimman hyvin. Myyryjen yhdistetty keittiö ja olohuone on tilava, joten sen muokkaaminen yhdeksi tilaksi on haastavaa. Ikkunoiden eteen voi kuitenkin laittaa paksuja verhoja. Olohuoneen varaava takka on tässä oiva lämmönlähde, mutta lattialämmitys ei tietenkään toimisi.
”Lattialle voi laittaa vaikka paksuja mattoja. Ja tietenkin myös sisällä voi pitää takkia, villasukkia ja pipoa.”
Huolehtiessaan poikkeustilanteessa ruoan, veden ja lämmön riittävyydestä, Myyry seuraisi samaan aikaan luonnollisesti tilanteen kehittymistä ja kriisin ennakoitua kestoa. Siksi perustarpeiden lisäksi on hyvin tärkeää taata tiedonsaanti. Poikkeustilanteessa sähköiset tai akkukäyttöiset laitteet, kuten tietokone, kännykkä ja televisio eivät toimi, jolloin täytyy turvautua ihan perinteiseen radioon. Tiedonsaanti on hyvin tärkeää turvata, sillä se on pohjana muulle toiminnalle. Siksi Myyryn varautumistarvikkeissa on myös paristoja.
”Paristoradiotamme voi ladata myös vivusta vääntämällä. Kriisitilanteessa on hyvä hakea luotettava tiedotuskanava. Itse varmaankin etsisin Ylen kanavan, josta seuraisin tilannetta”, Myyry sanoo.
Pöydällä on vielä pelikorttipakkakin. Se on yks tärkeä esine resilienssiä ajatellen. Jos kotitaloudessa on lapsia, voi parhaimmassa tapauksessa poikkeustilanteesta tulla heille jonkinlainen leikki tai seikkailu. Kylmyyden takia voi tehdä pöydän alle paksuista vällyistä teltan, jossa voi pötkötellä siskonpetissä täkkien alla tai makuupussien sisällä. Ihminen nimittäin tuottaa yhtä paljon lämpöä kuin 70-wattinen hehkulamppu.
”Yhdessä voidaan pelata kortti- tai lautapelejä. Poikkeustilanteissa on tärkeää pitää yllä hyvää mieltä.”
Kommentit
Oma kommentti