Raitistuminen avasi näyttelijä Antti Reinille uuden maailman.
– Elämä on ollut vapautuneempaa. Kuin olisi heittänyt raskaan repun nurkkaan, hän kuvaa Hymyn painetun lehden haastattelussa toimittajallemme Juhamatti Niemiselle.
Antti Reini on omalla tavallaan nöyrä mies. Sellaiseksi hänet on opettanut menneisyyden karikot. Nuorena näyttelijänä hän painoi töitä hullun lailla uupumuksen partaalle. Syöksykierrettä lisäsi rankka päihteiden käyttö.
– Alkoholismi tai joku muu addiktio, kaikki ovat oireita jostakin muusta, jolla peitellään jotain. Rakensin itselleni esteitä, jotka aiheuttivat vaikeuksia, Antti näkee.
Päihteet jäivät 15 vuotta sitten. Päätöstä edelsi vakava itsetutkiskelu.
– Kyse oli valinnasta. Halusin alkaa elää kuin oikeasti tunnen, enkä vain yrittää sopeutua, mihin minusta ei ole. Olin jo mennyt aika monien rajojeni yli, josta olin selvinnyt. Se antoi uskallusta lopettaa päihteet. Monethan sitäkin pelkäävät.
Viinanhuuruisia aikoja Antilla ei ole ollut ikävä.
– Elämä raittiina on ollut huomattavasti vapautuneempaa. Kuin olisi heittänyt raskaan repun nurkkaan. Kyllähän se muisti menee myös selvinpäin, Antti huomauttaa.
Mitään Antti ei kuitenkaan kadu. Elämä on ollut oppimatka.
– Kaikki kokemani on rakentanut sen, mitä olen tänään. Huomenna olen taas hieman erilainen.
Lue Antin tilitys painetusta Hymystä.
Kommentit
Oma kommentti