Rahaa. Kuva: Unsplash.com
- Pikavippivelkaantuneista 80 prosenttia käy töissä tai toimii yrittäjänä.
- Ylivelkaantuneista kaikkiaan 42 prosenttia tienaa yli 3000 euroa. Viidennes tienaa yli 4000 euroa ja noin 2 prosenttia yli 6000 euroa kuukaudessa.
- Joka viides ylivelkaantunut käyttää puolet tuloistaan pikavippien lyhennyksiin.
- Velkaongelmat keskittyvät erityisesti ruuhkavuosia eläviin 26–40-vuotiaisiin, joita on 42 prosenttia ylivelkaantuneista.
- Korkea koulutus ei täysin suojaa velkaantumiselta, sillä kolmanneksella ylivelkaantuneista on korkeakoulututkinto.
- Tiedot selviävät Lakitoimisto Takaisinperinnän tekemän Pikavippivelkaantunut Suomi -kyselytutkimuksen vastauksista. Vastaajina oli 765 ylivelkaantunutta ja muutoin 1000 täysi-ikäistä.
- Lakitoimisto Takaisinperintä on erikoistunut pikavippien takia velkaantuneiden juridiseen auttamiseen. Se on ainoa asiaansa erikoistunut lakitoimisto. Palvelun tavoite on saada pikavippikorkoina maksettuja rahoja ihmisille takaisin. Onnistumisprosentti on 99.
Pikavippivelkaantuminen muodostaa merkittävän taloudellisen taakan velallisille.
– Joka viides ylivelkaantunut käyttää puolet tuloistaan pikavippien lyhennyksiin. Ja lisäksi reilut 35 prosenttia ylivelkaantuneista käyttää tuloistaan 20–30 prosenttia pikavippilainojen takaisinmaksuun. Ylivelkaantumisen kulut syövät merkittävän osan varoista, Lakitoimisto Takaisinperinnän toimitusjohtaja Olli-Matti Korhonen sanoo.
Noin 15 prosenttia ei osaa arvioida lyhennystensä osuutta ja 15 prosenttia ei lyhennä pikavippivelkojaan lainkaan.
– Lyhentämättömyyden taustalla voi olla vaikea maksukyvyttömyys. Epätietoisuus lyhennysten arvioinnissa voi puolestaan johtua monipolvisen pikavippikierteen takaisinmaksujärjestelyjen monimutkaisuudesta, Korhonen toteaa.
Lakitoimisto Takaisinperintä on ylivelkaantuneiden auttamiseen erikoistunut lakitoimisto. Takaisinperinnän avulla velkaantuneella on mahdollisuus saada kohtuuttomina korkoina maksamiaan rahoja takaisin.
Tiedot selviävät Lakitoimisto Takaisinperinnän tekemän Pikavippivelkaantunut Suomi -kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi 765 ylivelkaantunutta, jotka hyödyntävät Takaisinperinnän palvelua. Vastaajista 52 prosenttia on naisia, 47 prosenttia miehiä ja 1 prosentti ei halunnut kertoa.
Reilu viidennes tienaa yli 4000 euroa kuukaudessa
Ylivelkaantuneista yli 40 prosenttia on keskituloisia. Palkkatulojen mediaani oli 3 322 euroa tammikuussa 2025.
– Ylivelkaantuneista 42 prosenttia tienaa yli 3000 euroa kuukaudessa. Velkaantuneista viidennes tienaa yli 4000 euroa kuukaudessa ja noin 2 prosenttia tienaa yli 6000 euroa. Tämä rikkoo stereotypiaa pienituloisten pikavippivelkaantumisesta, vaikka valtaosa pikavipeillä velkaantuneista kuuluukin alempiin tuloluokkiin, Korhonen kertoo.
Ylivelkaantuneista 36 prosenttia ansaitsee 2001–3000 euroa kuukaudessa, 16 prosenttia 1000–2000 euroa kuukaudessa ja vajaa 6 prosenttia tienaa alle 1000 euroa.
Ylivelkaantuneista on työssäkäyviä 80 prosenttia
Ylivelkaantuneista valtaosa käy töissä, mutta on silti vakavissa talousvaikeuksissa.
– Noin 80 prosenttia ylivelkaantuneista on palkkatyössä tai toimii yrittäjänä. Kokopäivätöitä tekevien osuus on 64 prosenttia. Noin 6 prosenttia työskentelee useammassa kuin yhdessä työssä, osa-aikaisesti työskentelee 5 prosenttia ja noin 4 prosenttia toimii yrittäjänä. Työssäkäyvien velkaantuminen viittaa palkkatulojen riittämättömyyteen, Korhonen toteaa.
Eläkeläisten osuus oli ylivelkaantuneissa reilu 8 prosenttia, työttömien 7 ja opiskelijoiden vajaat 4 prosenttia.
Korkeakoulutus ei täysin suojaa ylivelkaantumiselta
Valtaosalla ylivelkaantuneista on joko perusasteen tai toisen asteen koulutus.
– Pikavippien ottaminen on silti melko yleistä myös korkeasti koulutetuilla. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulutettujen osuus on ylivelkaantuneista noin 30 prosenttia, Korhonen kertoo.
Ylivelkaantuneista noin 9 prosentilla oli perusasteen koulutus. Reilu puolet oli suorittanut perusasteen jälkeen joko ammatillisen tutkinnon (42 %) tai lukion (9 %). Noin 12 prosentilla oli ammattiopistotutkinto. Noin 22 prosenttia vastaajista oli suorittanut alemman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja 7 prosentilla vastaajista oli yliopistotutkinto.
Vaikeimmat velkaongelmat painottuvat työikäisten ruuhkavuosiin
Ylivelkaantuminen painottuu työikäisiin, alle 62-vuotiaisiin.
– Erityisen huolestuttavaa on ruuhkavuosia elävien suuri osuus ylivelkaantuneista. Ylivelkaantuneista 42 prosenttia on ruuhkavuosia eläviä 26–40-vuotiaita aikuisia. Ylivelkaantuminen on kasvava yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa yhä useampaa lapsiperhettä. Ylivelkaantuminen vaikuttaa tutkitusti koko perheen hyvinvointiin, Korhonen toteaa.
Varhaiskeski-ikäisten 41–50-vuotiaiden osuus on 31 prosenttia. Keski-ikäisiä 51–62-vuotiaita on ylivelkaantuneista 19 prosenttia ja eläkeikäisiä, yli 62-vuotiaita noin 8 prosenttia.
Pikavipin ottaminen tulevaisuudessa
Ylivelkaantuneista vain murto-osa harkitsee uuden pikavipin ottamista.
– Oppi pikavippien riskeistä on mennyt perille kantapään kautta, sillä 98 prosenttia suhtautuu kielteisesti pikavipin ottamiseen. 79 prosenttia ei aio tulevaisuudessa ottaa pikavippiä ja epätodennäköisenä pikavipin ottamista pitää 19 prosenttia. Todennäköisenä pikavipin ottamista pitää vain reilu prosentti vastaajista, Korhonen sanoo.
Onnistumisprosentti on 99
Lakitoimisto Takaisinperinnän asiakkaan taloudellinen tilanne ei koskaan heikkene palvelun vuoksi. Takaisinperintä ajaa asioita pikavippiyhtiötä tai perintäyhtiötä vastaan joko sopimalla tai oikeudessa. Tavoitteena on saada asiakkaan maksamat korot takaisin. Lakitoimisto Takaisinperinnän onnistumisprosentti on 99.
– Suomessa lainsäädäntö on kunnossa, mutta sen valvonta ei ole. Suurimmat puutteet pikavippisopimuksissa liittyvät kohtuuttomiin korkoihin, epäselviin sopimusehtoihin, luottokelpoisuuden arviointiin sekä luottosopimuksen toimittamiseen, Korhonen toteaa.
Kommentit
Oma kommentti