Pohjanmaalla asuva Simo ei nähnyt nuorinta lastaan yli kuuteen vuoteen.
– Avioeron jälkeen liian usein toinen vanhempi vieraannutetaan lapsista, Simo sanoo. Nyt hän kertoo tarinansa Carmen Heikkilälle, Hymyn toimittajalle, painetussa lehdessämme. Näin juttu alkaa:
Simo on neljän lapsen isä Pohjanmaalta. Hän ei esiinny tässä jutussa omilla kuvillaan yksityisyyden suojan takia. Lapsista esitetyt kuvat ovat kuvituskuvia, eivätkä liity Simon tapaukseen. Haastattelun hän antaa, koska kokee aiheen tärkeäksi. Kyse on lasten vieraannuttamisesta omasta vanhemmastaan.
Simo on juuri tavannut nuorimman poikansa. Edellisestä tapaamisesta oli vierähtänyt peräti kuusi ja puoli vuotta.
– Se on pitkä aika olla erossa lapsesta, ja lapselle se on vielä pidempi aika olla erossa isästään. Riitaisan eron tuoksinassa tapahtui paljon ikäviä asioita ja minulta loppuivat voimat kesken kaikkien oikeusprosessien aikana. En jaksanut taistella ja yksinkertaisesti jouduin luovuttamaan. Riidat ja ero ottivat niin voimille, että terveyteni alkoi reistailla ja sydämeni alkoi oireilla.
Simo oli pitänyt yhteyttä poikaansa sosiaalisen median kautta kirjoittaen, mutta hänellä ei ollut käsitystä, miten poika muuttui vuosien saatossa. Jälleennäkemisen hetkellä pitkänhuiskeaksi nuorukaiseksi kasvanut poika näytti kasvoiltaan tutulta. Hän näytti samalta kuin sosiaalisen median kuvassa.
– Ajattelin voisiko tuo olla minun poikani, kun odottelin häntä sovitussa pizzeriapaikassa jännittyneenä. Olihan hän minun poikani! En ikinä unohda sitä hetkeä kun hän kysyi: ”Isi, halataanko?” Poika kietoi kätensä ympärilleni ja tuli niin liki kuin mahdollista poski kaulaani vasten. Halasimme pitkään aivan hiljaa. Jos voisin kuvata tuota hetkeä, ei siltikään siihen riittäisi mitkään sanat. Sain sanottua, että isä rakastaa sinua valtavasti, Simo toteaa ääni murtuen.
”Sain pyytää anteeksi”
Simo sanoo, että aikuisten ei koskaan tulisi asettaa lapsia avioerotilanteessa tulilinjalle tai käyttää koston välineenä.
– Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta on julminta mitä voi olla. Minulla on ollut niin suuri suru kaikki nämä vuodet. Sydän on itkenyt lasteni perään, mutta mitä olisin voinut tehdä, kun kaikkialla käräjäsaleissakin minua todistettiin huonoksi isäksi. Nämä vuodet ovat olleet minulle tuskallisia, mutta kuinka kipeitä ne ovatkaan olleet lapselleni, Simo huokaa.
Tapaaminen kesti pari tuntia.
– Saimme puhuttua paljon asioita. Minulla oli päällimmäisenä valtava tarve pyytää anteeksi, ja sain anteeksi. Halusin pyytää koko sydämestäni anteeksi sellaisiakin asioita ja tapahtumia, joissa ei ollut väliä enää, kuka oli oikeassa. Tärkeintä oli, että pöytä saatiin puhtaaksi ja voimme nyt katsoa tulevaisuuteen. Yhteyden jälleenrakentaminen on nyt tärkeintä, mitä elämässäni voi olla.
Lue koskettava tarina lehdestä.
Kommentit
Oma kommentti