Rahaa. Kuva: Unsplash.com
Joka kolmas täysi-ikäinen suomalainen, 32 prosenttia, on ottanut pikavipin tai kulutusluoton välttämättömän kulun vuoksi. Ei-välttämättömän kulun vuoksi on ottanut 22 prosenttia. Miehet ottavat pikavippejä ja kulutusluottoa ei-välttämättömiin kuluihin useammin kuin naiset. Naisista 77 prosenttia ei ole koskaan ottanut, miehistä 71 prosenttia.
Tiedot selviävät Lakitoimisto Takaisinperinnän teettämän Puskurisäästöt 2025 -tutkimuksen tuloksista.
– Pikavippivelkaantuminen on Suomea laajasti kurjistava ilmiö. Noin 300 000 suomalaista on ylivelkaantunut pikavippien takia. Suomen pankin tilastojen mukaan suurimmillaan pienlainayhtiöiden lainasaamiset yksityishenkilöiltä ovat olleet liki 700 miljoonaa euroa, Lakitoimisto Takaisinperinnän toimitusjohtaja, varatuomari Olli-Matti Korhonen sanoo.
Lakitoimisto Takaisinperintä on Suomen ainoa ylivelkaantuneiden auttamiseen erikoistunut lakitoimisto. Puskurisäästöt 2025 -tutkimus selvittää suomalaisten henkilökohtaista taloutta. Kyselytutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Bilendi kesäkuussa 2025. Kyselytutkimukseen vastasi 1066 suomalaista. Vastaajista 51 prosenttia on miehiä ja 49 prosenttia naisia.
Olli-Matti Korhonen. Kuva: Lakitoimisto Takaisinperintä
Yleisin kurimuksessa on perheellinen
Pikavippivelkaantuminen on kasvavasti perheellisten ilmiö. Jo nyt pikavippejä tai kulutusluottoa ovat yleisimmin ottaneet perheelliset.
– Puolison ja lasten kanssa asuvista suomalaisista pikavippiä tai kulutusluottoa ei ole ottanut 58 prosenttia ja yksinhuoltajista 60 prosenttia. Yksinasuvista vastaava prosentti on 63, lapsettomista pariskunnista 68 prosenttia, Korhonen kommentoi.
Myös muuhun kuin välttämättömään pikavippiä tai kulutusluottoa ovat eniten ottaneet ydinperheen vanhemmat. 67 prosenttia heistä ei ole ottanut ei-välttämättömään kuluun.
– Nuivimmin pikavippeihin suhtautuvat nuoret aikuiset. Heistä 41 prosenttia toivoo pikavipit kiellettävän lailla. Ikäryhmistä nuorissa aikuisissa on myös vähiten pikavippivelkaantuneita, Korhonen päättää.
Laki on kunnossa, valvonta ei
Suomalaisista yli kolmannes tahtoisi pikavippien olevan laittomia. Joka toinen tyytyisi siihen, että pikavippien tarjoamista rajoitettaisiin lailla paljon nykyistä enemmän. Tarpeellisena palveluna niitä pitää 7 prosenttia suomalaisista.
– Suomessa ongelma ei ole lainsäädäntö. Se on pääosin kunnossa. Lain valvonta ei ole. Päävastuu on toki pikavippiyhtiöillä ja niiden perintäyhtiöillä, Korhonen toteaa.
Vakuudettomia luottoja tarjoavia rahoitusyhtiöitä toimii Suomessa tällä hetkellä yli 60.
– Jos vain uskomme ja luotamme luotonmyöntäjien ja perintäyhtiöiden toimivan vastuullisesti, eikä todellista valvontaa ole, motivoiko oikeastaan mikään yhtiöitä noudattamaan sääntöjä? Yleisen elämänkokemuksen vastaus on kielteinen, Korhonen lisää.
Lakitoimisto Takaisinperintä ajaa asioita pikavippiyhtiötä tai perintäyhtiötä vastaan joko sopimalla tai oikeudessa. Takaisinperinnän asiakkaan taloudellinen tilanne ei koskaan heikkene palvelun vuoksi. Takaisinperinnän avulla velkaantuneella on mahdollisuus saada kohtuuttomina korkoina maksamiaan rahoja takaisin.
Kilpailu- ja kuluttajavirastokin tutki
Suurimmat puutteet pikavippisopimuksissa liittyvät kohtuuttomiin korkoihin, epäselviin sopimusehtoihin, luottokelpoisuuden arviointiin sekä luottosopimuksen toimittamiseen.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi kesäkuussa tutkimuksensa pohjalta, että “perintätoimistot käyttävät asemaansa väärin velkomuskanteissa”. Viime vuoden aikana Tilastokeskuksen mukaan ulosotossa oli 587 616 suomalaisista.
Kommentit
Oma kommentti