
Taina Liekari
Maailman ympäri kävelevä Taina Liekari kertoo matkansa etenemisestä.

Taina Liekari
– Matka on edennyt hyvin, tämä ei ole pikamatka vaan maraton. Alussa tuntui, että kilometrejä ei juurikaan kerry, mutta mitä pidemmälle menee, niin huomaa, että kyllä niitä kilometrejä jää taakse. Ja olen nauttinut joka hetkestä, Taina Liekari kertoo hymy.fille.
Hän toteaa, että jalkoihin ei enää koske, toisin kuten sillon kun plantaarifaskiitti vaivasi alkumatkasta Espanjassa.
– Lisäksi nilkat on nyrjähtäneet Albaniassa ja Georgiassa. Silloin oli nilkat kipeät, mutta muuten ei jalkoihin satu.
Hän on käynyt kertomansa mukaan vain kolmesti vuoden aikana hierojalla.
– Hierottu on oikeastaan vain jalat, sitten olen tehnyt silloin tällöin minuutin mittaiset venyttelyt jalkoihin. En mä muuten ole oikeastaan huoltanut tai hoitanut itseäni.
Matka on pitkä. Epätoivoon hän ei ole vaipunut.
– Epätoivoisia hetkiä ei ole matkalla tullut. On tullut pelottavia hetkiä, mutta ei epätoivoisia koskaan.
– Ja suurin voiton tunne on varmaan ollut silloin kun mä oon päässyt sieltä vuorelta alas. Se on varmaan semmoinen mikä on suurin tunteista.
– Onnistumisen tunnetta on tuonut myös se, että on ollut hiukan virallisempia tilaisuuksia ja niissä kulkenut kuin kala vedessä ja selvinnyt vajavaisella kielitaidolla. Olen ollut Turkissa Fatsan kaupungin pormestarin vieraana ja nyt täällä Azerbaidžanissa tavannut kansanedustajan, hän toteaa.
– Vaikka ei kaikkia asioita hallitse, niin silti pystyy tekemään asioita jos vaan haluaa ja luottaa itseensä.

Taina Liekari
Kommentit
Oma kommentti