Ahtaat vankilat
Kylmäkosken vankila
Tuore tilastoraportti kertoo vankiluvun nousseen merkittävästi. Erityisesti tutkintavankeja ja ulkomaalaisia vankeja on enemmän kuin ennen.
Suomen vankiloissa on ruuhkaa. Vankien määrä on noussut siihen tahtiin, ettei kaikille ole aina tahtonut löytyä tilaa.
Ruuhkaisimmissa vankiloissa on ajoittain päädytty tilanteisiin, joissa vankeja on ollut enemmän kuin virallisia vankipaikkoja. Vankilan täyttöaste on pahimmillaan voinut olla jopa 120–130 prosenttia. Tällaisia niin kutsuttuja yliasutustilanteita on nähty esimerkiksi Vantaan ja Helsingin vankiloissa.
Helsingin vankilassa on viime talvena ollut niin suuria ruuhkapiikkejä, että vankeja on jouduttu majoittamaan yöksi jopa saunatilojen lattioille. Myös perhetapaamisiin tarkoitettuja tiloja on täytynyt käyttää yöpymiseen. Helsingin vankilassa on 309 paikkaa, mutta vankeja on ollut viimeisen vuoden aikana pahimmillaan kerralla lähes 400.
Nämä faktat löytyvät heinäkuussa julkaistusta Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) tilastollisesta vuosikirjasta. Kesähelteillä valmistunut tilastoraportti jäi ilmestyessään mediassa vähälle huomiolle, mutta ongelma ei ole mitenkään vähäinen, päinvastoin. Viime vuonna Suomen vankiloissa oli päivittäin keskimäärin 3 356 vankia. Se on yli 200 vankia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vain yhden vuoden aikana keskimääräinen vankiluku nousi lähes seitsemän prosenttia.
Nousutrendi on jatkunut useita vuosia. Nyt on jo ylitetty 2010-luvun puolivälin taso, jolloin edellisen kerran oltiin selvästi yli 3 000 vangin keskimäärissä.
Erityisen paljon on lisääntynyt tutkintavankien määrä. Heitä tuli viime vuonna vankiloihin ennätysmäärä, yhteensä 2 379. Päivittäin tutkintavankeja oli keskimäärin 782. Määrä on Risen mukaan ollut viimeksi yhtä suuri 1970-luvulla. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna noin 11 prosenttia.
Vankeusvankien määrä kasvoi vähemmän, mutta ensikertalaisten osuus heistä nousi selvästi. Lähes joka toinen vankeusvanki oli ensimmäistä kertaa vankilassa tuomiota suorittamassa.
Ulkomaalaisten vankien keskimääräinen päiväluku saavutti kaikkien aikojen ennätyslukeman: se oli 687. Kasvua edellisvuoteen oli yli 20 prosenttia.
Näissä tilastoissa heijastuu selkeästi kaksi muutosta: rikollisuuden kansainvälistyminen ja viimeaikaiset lainmuutokset, joilla on kiristetty rangaistuksia. Risen mukaan vankimäärää on lisännyt etenkin seksuaalirikosten tiukentunut lainsäädäntö.
Riihimäellä haasteita
Riihimäen vankila on 223-paikkainen suljettu vankila, johon sijoitetaan muun muassa jengirikollisia ja vakavista rikoksista tuomittuja vankeja. Vankimäärän kasvu näkyy Riihimäellä ihan käytännön tasolla yksikönpäällikkö Susanna Schugk-Laulumaan mukaan.
”Me emme paini ihan samassa kaaoksessa kuin vakavassa yliasutustilanteessa olevat vankilat, joissa täyttöaste voi pahimmillaan olla 120–130 prosenttia. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että Riihimäki on laitoksena hyvin erilainen. Meillä on paljon haastavia vankeja, joten saavutamme kipupisteemme aikaisemmin”, Schugk-Laulumaa sanoo.
Riihimäen kaltaisessa kovassa suljetussa laitoksessa vankipaikkojen täyttöaste ei saisi koskaan nousta sataan prosenttiin. Pelivaraa pitäisi olla aina, jotta siirtoja voidaan tarvittaessa tehdä nopeasti.
Riihimäellä vankeja ei voida laittaa summittaisesti samoille osastoille asumaan, vaan sijoittelut pitää aina miettiä huolellisesti. Riihimäellä istuu paljon järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja jengeihin kytkeytyviä vankeja.
”Meillä täyttöasteen pitäisi olla maksimissaan 91 prosenttia, jolloin haastavien vankien kanssa on mahdollisuus nopeaan osaston tai siiven vaihtamiseen. Mutta meilläkin on oltu viime aikoina melkein sadassa prosentissa. Ja on ollut piikkejä, joissa vankimäärä on käynyt sadan prosentin yli”, Schugk-Laulumaa sanoo.
Vankeinhoidon yksiköiden asiakaskunta heijastelee yhteiskunnan tilannetta. Yhteiskunnassa lisääntyvät mielenterveys-, huumausaine- ja muut vastaavat ongelmat näkyvät vankiloissa. Toinen vankimääriin vaikuttava seikka on se, että järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät oikeudenkäynnit ovat viime vuosina paisuneet todella suuriksi.
”Eli painimme kahden ongelman kanssa samanaikaisesti. Tulee paljon asukkaita, joiden kohtaamiseen ja mielenterveyshaasteiden huomioiseen pitäisi olla paljon enemmän aikaa. Samaan aikaan meillä on asuttamishaasteita eri jengiläisten kanssa”, Schugk-Laulumaa sanoo.
Turvallisuus uhattuna
Vankiloiden tilapulmaan on pyritty hakemaan ratkaisua muun muassa lisärakentamisella. Esimerkiksi Vantaan vankilassa otettiin vuoden alussa käyttöön uusi 160-paikkainen lisärakennus. Sen jälkeen aloitettiin vanhojen selliosastojen peruskorjaus. Kunhan se valmistuu, Vantaan vankila on paikkaluvultaan Suomen suurin rangaistuslaitos.
Lähes kaikki Suomen vankilat ovat tätä nykyä yliasuttuja, mikä on aiheuttanut vankiloissa turvallisuusongelmia. Ahtaus kiristää hermoja, samoin se, ettei henkilökunnan aika riitä erilaisten kuntouttavien ja aktivoivien toimintojen järjestämiseen ja ne ovat monin paikoin minimissä. Vankiloiden resurssit eivät yksinkertaisesti riitä näiden toimintojen järjestämiseen.
Myös vankilan sisäisellä rikollisuudella on hyvät edellytykset rehottaa, jos kaikki vankipaikat ovat täynnä. Esimerkiksi vankien väliseen huumekauppaan tai painostukseen ja kiristykseen puuttuminen on sitä vaikeampaa, mitä ahtaammat olot laitoksessa on.
”Talouden tilanne on mikä on, ja kaikkialta säästetään. On tietysti luonnollista, että se näkyy vankiloissakin. Tässä on kuitenkin pakko miettiä hyvin tarkkaan, miten toimia turvallisesti, jos otetaan lisäsängytkin käyttöön”, Schugk-Laulumaa sa-noo.
Kommentit
Oma kommentti