Joulu lähestyy. Joka viides aikuinen kokee joululahjojen ostamisen pakkona. 61 prosenttia aikuisista tuntee painetta ostaa joululahjoja, vaikka ei tietäisikään, tulevatko lahjat käyttöön. Joka viides aikuinen kokee lahjan ostamisen välillä pakoksi.
– 89 prosenttia aikuisista on saanut hutilahjoja, joita ei ole käyttänyt. Noin joka viides saa sellaisia useina jouluina. Yleisin hutilahjojen lähde ovat omat sukulaiset. Toiseksi yleisin puolison sukulaiset, Torin johtaja Jenni Tuomisto kertoo.
Hutilahjojen antamisen osalta tulokset vastaavat saamiskokemuksia. Noin joka viides on useimpina jouluina antanut lahjan, joka ei ole ollut saajalle mieluisa. 69 prosenttia on joskus sortunut hutilahjaan. 5 prosenttia antaa hutilahjoja joka joulu.
Täsmällisimpiä lahjan antajia ovat sisarukset. Sisaruksilta saadut lahjat ovat yleisimmin tarpeellisia.
– Yllätyslahjat alkavat olla katoavaa perinnettä. Ne sopivat huonosti yhteen kestävän kuluttamisen kanssa. Yllätys on laiha lohtu, jos pukki tuo turhakkeen, Tuomisto kommentoi.
Tiedot selviävät Torin marraskuussa tekemän kyselyn vastauksista. Kyselyyn vastasi 1706 vastaajaa. Vastaajista 7 prosenttia on nuoria aikuisia, 26 prosenttia ruuhkavuosissa, 23 prosenttia keski-ikäisiä, 25 prosenttia myöhäiskeski-ikäisiä ja 18 prosenttia eläkeiässä.
Äideiltä isiä enemmän huteja
42 prosentille aikuisista on erittäin tärkeää, että heidän antamansa joululahja ei ole tarpeeton. Vain 3 prosentille ei ole väliä, jääkö lahja turhakkeeksi. Puolestaan 13 prosenttia ei tunne lainkaan painetta joululahjojen ostamisesta.
– Äidit antavat lahjaksi huteja huomattavasti enemmän kuin isät. 18 prosentille aikuisista eniten hutilahjoja tulee äidiltä. 7 prosentille isältä, Tuomisto toteaa.
Yleisimmästä tuli harvinaisin
Käytetyn tavaran suosio joululahjana on noussut vuosi vuodelta. Vuonna 2022 49 prosenttia suomalaisista oli saanut käytetyn lahjan. Viime vuonna osuus oli kasvanut 59 prosenttiin. Nyt 60 prosenttia on saanut.
Vuonna 2017 40 prosenttia suomalaisista koki käytetyn antamisen joululahjaksi mahdollisena. Vuonna 2019 prosentti oli 50, vuonna 2022 72, vuonna 2023 86 ja viime vuonna 90. Tänä vuonna osuus pysyi tasollaan, 89 prosentissa.
– Yleisin syy olla antamatta käytettyä lahjaksi on pelko siitä, että vastaanottaja pettyy, jos ei ole uutta. Mutta 87 prosenttia aikuisista voisi antaa käytetyn lahjan ja 95 prosenttia voisi vastaanottaa sellaisen, Tuomisto sanoo.
Vielä toissa vuonna yleisin syy olla antamatta lahjaksi käytettyä oli sopivan tavaran löytämisen hankaluus. Nyt se on harvinaisin yksittäinen syy. Vain 12 prosenttia suomalaisista näkee hankaluudet sopivan käytetyn tavaran löytämisessä syyksi vieroksua käytettyä joululahjana. Suunta kuvastaa yleistä käytetyn tavaran kaupan valtavirtaistumista. 2020-luvulla käytetyn tavaran kaupasta on tullut kuluttamisen megatrendi.
Noin puolet ei katso, mitä päätyy roskiin
Joka kolmas suomalainen heittää käyttökelpoisia vaatteita roskiin. Se on yhtä yleistä naisille ja miehille.
– Noin puolet suomalaisista ei kiinnitä huomiota siihen, mitä kaikkea käyttökelpoista menee roskiin. Roskiin päätyy siis runsaasti rahanarvoista, myyntikelpoista. Tai joululahjakelpoista, Tuomisto toteaa.
Tori on käytetyn tavaran kaupan keskus Suomessa. Viime vuoden aikana tavaroitaan myi Torissa hieman yli miljoona suomalaista. Käytetyn tavaran kaupan kiihtyvää suosiota palvelee ToriDiili, Torin käytetyn tavaran verkkokauppa. ToriDiili aloitti toimintansa keväällä 2024. Ensimmäisen vuoden aikana suomalaiset tienasivat sen kautta 24 miljoonaa euroa. Koko asiointi tapahtuu kauppapaikan sisällä ja maksaminen on turvallista.
Kommentit
Oma kommentti