Kuvat: Lehtikuva ja poliisin esitutkinta-aineisto.
Teksti: Rami Mäkinen
Lounais-Suomen poliisi on joutunut kiusalliseen valokeilaan Anneli Auerin ja Jens Ihlen (ent. Kukka) oikeudenkäynnissä, joka on vireillä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus on nimittäin julkistanut Auerin lasten ahdingon sivuuttaneen poliisin päätöksen, jonka poliisi on yrittänyt salata kokonaan.
Asia liittyy Auerin lasten elämään sijaisperheessä, johon heidät sijoitettiin äitinsä jouduttua vankilaan. Sijaisvanhempina toimivat Auerin veli ja veljen vaimo. Auerin kolme nuorinta lasta elivät heidän luonaan vuosia huhtikuusta 2010 alkaen.
Aikuistuneet lapset ovat nyt kertoneet oikeudessa, että he elivät sijaisperheessä äärimmäisen kontrolloiduissa oloissa. He eivät saaneet käydä kotona suihkussa tai itse jääkaapilla. Heillä ei ollut kotiavaimia, eikä televisiota saanut katsoa. Sijaisäiti jopa annosteli ruoan lautasille, vaikka lapsi oli teini-ikäinen.
Auerin kaksi tytärtä lähtivät perheestä joulukuussa 2018 ja tammikuussa 2019. He olivat tuolloin 14- ja 16-vuotiaat.
He kertoivat kasvuoloistaan lastensuojeluviranomaisille. Lasten asioista vastannut sosiaalityöntekijä teki rikosilmoituksen sijaisvanhemmista Lounais-Suomen poliisille 12. kesäkuuta 2019. Se koski mahdollista kaltoinkohtelua ja henkistä pahoinpitelyä.
”(Lapsen) kertomasta välittyy kuva, jonka mukaan sijaisvanhemmat olivat kontrolloineet kaikkia hänen tekemisiään ja hankaloittaneet ikätasoisen nuoren kasvua ja kehitystä”, sosiaalityöntekijä kirjoitti nuoremman tytön tutkintapyyntöön.
Poliisi: Emme tutki
Poliisi päätti heti seuraavana päivänä 13. kesäkuuta 2019, ettei tutkintapyyntö anna aihetta käynnistää esitutkintaa. Päätös syntyi hämmästyttävällä nopeudella ottaen huomioon, että kyse oli epäillystä alaikäisiin kohdistuneista pahoinpitelyrikoksista ja että tutkintapyynnön tekijä oli virkavastuulla toimiva lastensuojeluviranomainen.
Poliisi salasi päätöksensä ja sen perustelut. Asia olisi hautautunut luultavasti iäksi poliisin arkistojen uumeniin, ellei se olisi putkahtanut esiin syksyllä 2025 alkaneen oikeudenkäynnin yhteydessä.
Poliisin päätöksestä ja sen salaamisesta uutisoi ensimmäisenä Suomen Kuvalehti lokakuussa 2025. ”Asia on ollut silloin ja on edelleen kokonaan salassa pidettävä”, päätöksen tehnyt rikoskomisario Petri Lamppu väitti lehdelle.
Vain runsasta kuukautta myöhemmin Varsinais-Suomen käräjäoikeus totesi, että päätös on kokonaan julkinen.
Julkinen päätös paljastaa, kuinka kyseenalaisin perustein Lamppu päätöksensä aikanaan teki.
Päätöksestä ilmenee, ettei Lounais-Suomen poliisi tehnyt mitään todellista esiselvitystä tai tutkintatoimia ennen asian ratkaisemista. Lamppu ratkaisi asian pelkkien tutkintapyynnössä esitettyjen kuvausten perusteella.
Niitä hän tulkitsi sijaisvanhempia suuresti ymmärtäen.
”Sijaisvanhemmat ovat poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa pyrkineet kasvattamaan sisaruksia parhaalla mahdollisella tavalla ja suojelemaan näitä heidän etujensa nimissä”, Lamppu arvioi.
Tulkintaa voi verrata lasten omaan kertomaan. He olivat kertoneet kontrolloinnista ja rankaisumenetelmistä muun muassa seuraavaa: ”Hiljaa istuttaminen omassa huoneessa koko päivän ajan, kahden kuukauden mykkäkoulu sijaisvanhempien taholta, puhumisen ja siskoon katsomisen kieltäminen, kahden kuukauden herkkukielto tai kielto mennä lähimetsään, rajoituksia puhelimen, kotiavainten, television, kuukausirahan ja jääkaapilta ruoan hakemisen suhteen.”
Lapsia ei kuultu
Tutkintapyynnön mukaan lapsille oli aiheutunut kaltoinkohtelusta psyykkistä oireilua ja ahdistusta. Lamppu kuitenkin kirjasi päätökseensä, ettei psyykkisen oireilun syy-yhteys sijaisvanhempien menettelyyn ole osoitettavissa.
Hän teki arvionsa ilman lääkärin pätevyyttä tai hankkimatta lääketieteellistä selvitystä. Sen sijaan hän antoi maallikkodiagnoosin: ”Pikemminkin lasten oireilu johtuu sijoitukseen johtaneista, sitä ennen sattuneista tapahtumista biologisessa perheessä ja näiden vaikutuksesta pitkälle sijoituksen aikaiseen aikaan.”
Poliisi perusteli tutkimatta jättämistä myös sillä, että lastensuojelun olisi pitänyt puuttua sijaisvanhempien kasvatusmenetelmiin. Poliisin näkemyksen mukaan he siis ikään kuin vapautuivat vastuusta sillä perusteella, ettei heidän tekemisiinsä puututtu.
On hyvin poikkeuksellista, että poliisi ratkaisee juridisesti ja näytöllisesti hankalan ja vakavan rikosepäilyn vain yhden vuorokauden harkinnalla. Poliisi ei kuullut lapsia eikä lastensuojelua. Päätösasiakirjasta ei ilmene, että poliisi olisi keskustellut edes syyttäjän kanssa.
Miksi kiire?
Miksi poliisilla oli niin kiire haudata juttu? Vastausta ei ole poliisilta saatu. Väitettyjä seksuaalirikoksia koskevassa Auerin oikeudenkäynnissä esille tulleet tiedot antavat kuitenkin viitteitä mahdollisesta motiivista.
Voi olla, ettei poliisi vuonna 2019 halunnut avata Auer-jutun matopurkkia, koska esitutkinta olisi nostanut esille poliisin omat epämääräiset toimet alkuperäisessä Auer-tutkinnassa. Salausyritys epäonnistui: tietoja on nyt tihkunut julki uudessa oikeudenkäynnissä.
Kommentit
Oma kommentti