Nauru on tärkeää. Tiedättehän tyypin, jonka perusilme on myrtynyt. Suupielet ovat alaspäin, ihan kuin hän kantaisi kaikkia maailman murheita Nalle Puhin Ihaa-aasin tapaan. Ja sitten yhtäkkiä hymy valaisee kasvot, ja ne säteilevät silmiä myöten. Jos satut olemaan paikalla, alat hymyillä itsekin vaistomaisesti. Hymy kaunistaa kasvot.
Vaikka hymy kaunistaa, se kulkee myös tiiviisti käsikynkkää terveyden kanssa. Hymyiltäessä ja nauraessa poskilihaksista kulkee hermoratoja pitkin aivoihin viesti, joka saa aivosolut erittämään mielihyvähormoneja samalla kun stressihormonin kortisolin eritys vähenee. Kyseessä on aivokemia, ja hymyn aiheuttama ”onnellisuushormonien” ryöpsähdys, vahvistaa psykologi ja psykoterapeutti Katariina Laurila (FM, M.A.) Terveystalosta.
”Nauru ja hymy lisäävät aivokemiallisen tapahtuman ansiosta dopamiinin, serotoniinin ja endorfiinin erittymistä. Ne puolestaan vähentävät stressiä ja ahdistusta. Hymyilijä rentoutuu ja mielihyvän kokemus vahvistuu. Endorfiinin on jopa todettu lieventävän kivun tunnetta.”
Hymy ja nauru myös tarttuvat. Hymyilevää ihmistä katsellessa on vaikeaa olla itse haudanvakavana. Laurila toteaa, että se on ihmisille luontainen taipumus. Voi sitä onnen hetkeä, kun pieni vauva hymyilee meille ensimmäisen kerran!
”Ihminen hakee yhteyttä toiseen hymyilemällä, ilmehtimällä ja elehtimällä. Toisen hymy, yhteys, on meille tärkeää. Kasvojen ilmeet synnyttävät tunteita vastapuolessa. Tunteet tarttuvat. Usein negatiiviset tunteet huomataan paremmin, mutta kyllä myös ilo ja muut positiiviset tunteet tarttuvat helposti”, Laurila sanoo.
Amerikan malli
Laurila on asunut ja työskennellyt pitkään USA:ssa, jossa hymyillään enemmän kuin täällä. Tervehtimiskulttuuri on USA:ssa avoimempaa kuin Suomessa, ja tervehdystä vahvistetaan aina myös hymyllä.
”Amerikkalaiset pitävät yllä hymyä ihan tietoisesti. Eihän kaikkia aina voi hymyilyttää, mutta amerikkalaiseen kulttuuriin hymyily kuuluu kuitenkin luonnollisena osana arkea. Se lisää vuorovaikutuksen kautta paitsi omaa, mutta myös muiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Palattuani Suomeen hämmennyin siitä, kuinka vähän täällä kohdataan ihmisiä hymyillen. Usein ei edes tervehditä.”
Kannattaisi hymyillä, sillä se voi edesauttaa terveenä pysymistä. ”Nauru pidentää ikää” ei ole tuulesta temmattu sanonta. Hymyilyn ja naurun fyysiset terveysvaikutukset ovat merkittäviä, joten niillä voit helposti parantaa sekä henkistä että fyysistä hyvinvointiasi. Ne muun muassa vahvistavat vastustuskykyä, koska verenkierto paranee, verenpaine laskee ja stressihormonin eritys heikkenee. Tämä tuo energiaa elimistölle. Stressihormonin väheneminen tehostaa myös muistin toimintaa. Mieli on rento, ja keskittymiskyky parempi. Ja toki nauraminen rentouttaa lihaksia. Jos et halua lähteä stand up -esityksiin, niin sosiaalinen media voi tässä olla hyödyksi, jos valikoi katsottavakseen jotain, mistä itse pitää.
”Somevideoille voi nauraa vaikka itsekseen. Aika halpaa hoitoa ilottomuuteen.”
Laurila on luennoinut myös työyhteisöissä hymyn ja naurun vaikutuksista hyvinvointiin. Kokemuksesta hän toteaa, että amerikkalaisissa työyhteisöissä hymyillään enemmän, mutta myös esimerkiksi hoitotyötä tekevät maahanmuuttajat sekä afrikkalaiset hymyilevät enemmän kuin suomalaiset yleensä.
”Valitettavasti meillä on vallalla eräänlainen valituskulttuuri. Silloin negatiiviset tunteet siirtyvät myös toisiin ja koko työyhteisön ilmapiiriin. Olisi hyvä tuntea oma vastuunsa työilmapiiristä. Jotkut asiakkaistani jopa totesivat hymyilyn olevan raskasta. Aina eivät rahkeet riitä hymyilyyn, mutta on hyvä tiedostaa tämä vastuu.”
Tyhjännaurajakin hyötyy
Laurila ottaa esiin yhä yleistyvät botox-hoidot, joilla silotellaan ryppyjä kasvojen lihaksia rentouttamalla pistosten avulla. Rypyt ehkä oikenevat, mutta samalla kasvot menettävät ilmaisuvoimaansa. Hymyilyä saatetaan jopa vältellä, eikä se ainakaan ulotu silmiin asti. Tulee sellainen kylmä Hollywood-ilme.
”Ihmisen oma tunnekokemus ja vuorovaikutus saattavat silloin heikentyä.”
Hän on työssään kohdannut erityisesti nuoria, jotka kertovat nauravansa väärässä tilanteessa. Silloin, kun se ei olisi suotavaa, joten tilanteet ovat koetaan kiusallisiksi. Toisaalta nauru ja itku ovat hyvin lähekkäin.
”Naurulla voidaan purkaa ahdistavaa tilannetta. Jännittävässä tilanteessa saatetaan kikattaa. Joskus voi nauraa niin paljon, että se muuttuu itkuksi. Silloin ollaan lähellä hysteriaa”, Laurila sanoo.
Hymy pyllyyn! Tyhjännauraja! Monia tekonauru ärsyttää, vaikka sitä jopa harjoitellaan naurujoogassa. On nimittäin niin, että kun nauraa vaikkei naurata, huomaa pian nauravansa ihan aidosti. Oikeasti myös tekonaurusta tai -hymystä on jo sinällään hyötyä.
”Silloinkin aivoihin välittyy viesti, joka aiheuttaa saman hormoniryöpyn kuin aidossakin tilanteessa. Kaiken lisäksi naurujoogassa nauretaan ryhmässä, mikä on sosiaalisesti palkitsevaa.”
Voiko nauramisesta olla jotain haittaa? Voi, jos nauraa liikaa. Silloin voi venäyttää leukapielensä ja jopa kaatua. Terveyskirjasto Duodecimin mukaan nauraja voi saada päänsärkyä tai astmakohtauksen ja virtsakin voi karkailla. Pahimmassa tapauksessa sydän voi kärsiä tai tulle henkitorven repeytymä.
Perusterveen ei kuitenkaan tarvitse olla näistä oireista huolissaan, vaan nauramisen ja hymyilyn positiiviset vaikutukset peittoavat huonot mennen tullen. Laurila toivoo, että ihmiset hymyilisivät ja nauraisivat enemmän.
Teksti: Reija Kokkola Kuva: istock
Kommentit
Oma kommentti