Suosikkinäytteliijä Martti Suosalo, 63, esittää sirkusteltassa teatteria siellä, missä siitä ei muuten pääse kokemaan. ”Tämä hullu ideani oli pakko toteuttaa, vaikka yleensä vaimo palauttaakin minut nopeasti todellisuuteen.”
Teksti: KAI MERILÄ, kuvat: KAI MERILÄ JA MARTTI SUOSALON ALBUMI
Pitkän linjan näyttelijäkonkari Martti Suosalo tunnetaan useista elokuva- ja näytelmärooleistaan. Maamme eturivin näyttelijää pidetään erityisesti lahjakkaana muuntautujana. Hän onkin näytellyt tunnettuja suomalaisia kulttuurihahmoja, kuten muiden muassa Reino Helismaata, Jean Sibeliusta, Irwin Goodmania ja Kari Hotakaista.
Hymyn reportteri tapasi Martti Suosalon keväisenä alkuiltapäivänä Helsingissä, pienen ja intiimin Teatteri Jurkan takahuoneessa. Myöhemmin illalla 50-paikkainen huoneteatteri oli myyty loppuun. Suosalon oli mukana Shakespeare -näytelmässä Myrsky. Itse asiassa sen kaikki huhtikuun kuusi näytöstä myytiin hetkessä loppuun.
”Olen ollut täällä viimeksi vuonna 1998 Shakespearen Kuningas Lear -näytelmässä, jossa nimiosaa näytteli edesmennyt Pentti Siimes. Nyt sitten voi hauskasti sanoa, että ympyrä sulkeutui ja täällä ollaan jälleen esittämässä Shakespearea”, Suosalo hymähtää.
Teatteri Jurkan areena on hyvin pieni ja katsojatkin ovat lähes kosketusetäisyyden päässä näyttelijöistä.
”Tämä on näyttelijälle kiva, armoton, haastava, mutta myös erittäin rakas paikka. Teatterinäytteleminen yleensäkin on hyvin paljon erilaisempaa kuin elokuvissa, jossa suurin aika menee odotteluun: kuvauspaikan järjestelyihin, valaistukseen ja sen sellaiseen ja sitten ohjaajan vision sisäistämiseen, että miten kohtaus tulisi hoitaa. Teatterin lavalla ollaan läsnä hetkessä, jossa yleisö elää koko ajan myös tiukasti mukana.”
Vaikka Suosalo on tehnyt lukuisia rooleja Suomen eri teattereiden lavoilla, valtaväestö tuntee hänet eritoten elokuvarooleista, joista hän on saanut kolme arvostettua palkintoa. Vuonna 1997 Suosalo palkittiin Jussi-patsaalla parhaasta miessivuosasta elokuvasta Palkkasoturi. Vuonna 1999 hänen palkittiin parhaasta miespääosasta elokuvassa Kulkuri ja Joutsen ja vuonna 2001 niin ikään parhaasta miespääosasta Irwin Goodmanista kertovasta elokuvasta Rentun Ruusu.
”Muistan aikoinaan, kun edesmennyt imitaattorilegenda Jope Ruonansuu soitti minulle ja pyysi käymään. Oli juuri tullut julki, että minut oli valittu Irwinin rooliin. Jope piti minulle pikakurssin siitä, miten loppuaikojen Irwin puhui. Hän neuvoi hengittämään todella nopeasti suun kautta muutamia kertoja ennen puhumista, jotta kurkku kuivui tarpeeksi. Tein niin ja sitten puhuin muutamia roolisanoja. Jope nosti peukalon ja totesi: ’no niin, se on siinä!’”
Lapsuuden hajumuistot
Käydäänpäs ajassa taaksepäin Martti Suosalon lapsuudessa asti. Hän syntyi ja varttui Oulun Tuirassa. Teatteri Jurkan takahuoneessa kahvitellessamme Suosikkinäyttelijän kasvoille levisi mairea hymy hänen muistellessa lapsuuttaan. Kotipaikan lähellä sijainnut typpitehdas on nimittäin jättänyt mieheen lähtemättömän hajumuiston.
”Siis tuuli ihan mistä ilmansuunnasta tahansa, niin koko ajan haisi joko mätä kananmuna tai sitten sellu. Sellaisessa hajun marinoimassa maailmassa mä olen elänyt koko varhaislapsuuteni.”
Ollessaan reilu kahdeksanvuotias Suosalon perhe muutti isän työn perässä Turkuun.
Takaisin Ouluun perhe kuitenkin palasi Suosalon ollessa 16-vuotias.
”Mä aloitin silloin opinnot Kastellin urheilulukiossa. Pelasin jalkapalloa Oulun Työväenpalloilijoissa ja olinkin siinä ihan hyvä. Kerran meillä oli lukiossa näytelmäkurssi ja sen vetäjänä toiminut paikallinen näyttelijä tokaisi minulle, että minun kannattaisi harkita teatteriharrastusta. Samoihin aikoihin nuorisoteatteri haki jäseniä ja se maailma iski lähtemättömästi meikäläiseen.”
Puhetyyli Turkalta
Suosalon jalkapalloharrastus jäi samalla, kun teatteri vei nuorukaisen mukanaan. Kiinnostus alaa kohtaan kasvoi koko ajan ja Suosalo päätti hakea teatterikorkeakouluun. Sinne hän pääsi kolmannella yrittämällä vuonna 1983.
Tuolloin vuosina 1982–1985 Teatterikorkeakoulun rehtorina toimi Jouko Turkka. Hänen opetusmetodeistaan ja työstään oltiin ja ollaan yhä montaa mieltä. Suosalo sanoo suoraan, ettei olisi ilman Jouko Turkkaa tuskin edes päässyt opiskelemaan.
”Sen lisäksi, että Turkka oli taiteilija, sanoisin, että hän oli jopa nero omassa työssään. On mielestäni hienoa, että koululaitoksissa on vahvoja persoonia, jotka tuo sen oman näkemyksensä ja se taas kehittää jokaisen omaa tapaa katsoa työtään ja ympäröivää maailmaa.”
Suosalo kiteytti, että hänelle Jouko Turkka oli ikään kuin kauan merillä seikkaillut boheemi eno, joka kertoili huimia tarinoita elämästään ja jota oli äärimmäisen mielenkiintoista kuunnella.
”Voin sanoa suoraan, että tyyli, jolla nyt puhun, on oppittu Turkalta. Mä olin parikymppisenä aika mykkä ihminen, kun aloitin teatteriopiskelut. Ei Turkka kuitenkaan ollut opettajana helppo. Kehut tai totaalinen lyttäys saattoi tulla yllättäen milloin tahansa.”
Koulun jälkeen Suosalo oli mukana Turkan Ylen TV2:lle vuonna 1989 ohjaamassa 12-osaisessa Seitsemän veljestä -sarjassa, joka aiheutti tuolloin suurta kohua. Suosalo esitti veljeksistä Aapoa.
Sarjassa tuotiin esille ”turkkalaisen” rajua fyysisyyttä ja kohtauksissa oli paljon huutoa, riehumista ja alastomuutta, joka siihen aikaan oli televisiossa hyvin ennenkuulumatonta. Valtalehtien yleisönosastoille tulvi katselijoiden vihaisia kirjeitä, kun koettiin, että Aleksis Kiven luoma perinteinen kansallisromanttinen kuva veljeksistä oli korvattu jopa groteskilla näkemyksellä.
”Koko sarja lytättiin julkisuudessa täysin. Työt olivat sen jälkeen vähissä, että olin jonkin aikaan rakennuksilla töissä.”
Yle ei ole uusinut sarjaa koskaan televisiossa, mutta se tuli nähtäväksi Yle Areenaan syksyllä 2019, kun Aleksis Kiven syntymästä tuli kuluneeksi 185 vuotta.
Rekka-auton rattiin
Vuosikymmenten varrella Suosalo on vakiinnuttanut paikkansa suosittuna näyttelijänä lukuisissa eri teatterituotannoissa. Lisäksi hän on tehnyt monologeja kiertämällä Suomen teatterilavoja.
Erästä unelmaansa Suosalo alkoi toteuttaa muutama vuosi sitten. Hän oli nimittäin nuorena nähnyt vahvan unen, jossa hän oli kiertueella vanhalla bussilla sirkusteltan kanssa.
”Kävin aikoinaan täällä Helsingissä useana vuotena katsomassa belgialaisen perhesirkus Ronaldon esityksiä. Sitten kun he eivät enää tänne tulleet, nuoruuden uni alkoi voimistua mielessä ja ajattelin luoda sirkuksenomaisesti kiertävän teatterin.”
Suosalo naurahti, että yleensä vaimo, Virpi Suutari, palauttaa hänet hyvinkin nopeasti realismiin maan pinnalle, kun näyttelijän hullut ideat lähtevät liian lennokkaaseen kiitoon.
”Tämä oli jo niin hullu idea, että se oli ihan pakko toteuttaa. Mietin, että kun meillä ei ole vastaavaa Suomessa, niin sitten käärin hihat ja ryhdyin hommiin.”
Ihan helppoa ei alan pioneerin työ tällä saralla ollut. Korona-ajan tyhjennettyä näyttelijän kalenterin Suosalo uppoutui suunnittelemaan teatterisirkuksen toteutusta aivan jokaista pienintäkin yksityiskohtaa myöten.
Käytännön töihin päästiin, kun mutkien kautta löytyi sopiva telttakangas Englannista. Siitä teetettiin 300 hengen sirkusteltta Suomen ainoassa kangastelttatehtaassa Keuruulla. Seuraavaksi kunnostettiin puolestaan Sirkus Apollon vanha nouseva puinen katsomo. Lähisukulainen timpuroi taitavana puuseppänä Martille asiaan kuuluvan sirkusvaunun.
”Minusta tuli ikään kuin sirkustirehtööri. Sirkus Teatteri Suosalo kiertää Suomea elo-syyskuussa ja mä asun tienpäällä sirkusvaunussani koko sen ajan. Niin myös moni työntekijänikin.”
Ensimmäiselle kiertueelle lähdettiin vuonna 2023. Sitä varten Suosalon piti hankkia itselleen myös uusi ammattitutkinto.
”Kaikki liikkuu rekalla, jonka vuoksi jouduin hankkimaan itselleni yhdistelmäkortin. Se onkin ainoa ammatti, mistä mulla on paperit. Edes näyttelijäntyöstä mulla ei ole papereita”, Suosalo naurahti.
Teatteri Sirkus Suosalo on ollut menestys ja lähtee tänä vuonna elokuussa jo neljännelle kiertueelle. Luvassa on hersyvää teatterihupailua ja nyt myös musiikkivieraita, kuten muiden muassa Merja Larivaara ja Kaihon karavaani sekä Maustetytöt.
”On hienoa pystyttää teltta ja viedä teatterikulttuuria yllättäviin paikkoihin, missä sitä ei muuten pääse kokemaan”, Suosalo summasi.
Kommentit
Oma kommentti