Sinikka Sokka laittoi ruokavalion uusiksi!

13.5.2026 Helsinki, Sinikka Sokka. Kuva Matti Matikainen

Rankat koettelemukset ovat saaneet näyttelijälegenda Sinikka Sokan hidastamaan tahtiaan. Hän on läpikäynyt sydäninfarktin, ja selvinnyt siitä voittajana.

Teksti: Juhamatti Nieminen Kuvat: Matti Matikainen

Ruokavaliosta Sinikka on vähentänyt rakastamiensa juuston, kerman ja voin käyttöä. 

”Suolisto on meidän toiset aivot. Jos syö huonosti, sen huomaa heti.”

Ruoka on yksi Sinikan intohimoista, mikä on saanut hänet lähtemään mukaan Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan lounasravintola M18:n taustalle. Hän on yksi ravintolan osakkaista.

”Rakastan ruoanlaittoa. Siinä yhdistyy ihmisläheisyys, esteettisyys ja aistivoimaisuus.”

Rankkojen kokemusten jälkeen Sinikka puhkuu uutta intoa. Kesää värittävät muutamat laulukeikat. Syksyllä on luvassa yhteiskeikkoja näyttelijäkollega Heikki Kinnusen kanssa. Kaksikon mukana lavalle nousee muusikko Olli Ahvenlahti, joka toimii Turun Linna­teatterissa pidettävien iltojen kapellimestarina ja isäntänä.

”Olemme Heikin kanssa näytelleet yhdessä jo Helsingin KOM-teatterissa 1970- ja 1980-luvulla. Naurua piisaa paitsi lavalla, myös yleisössä. Se on varma”, Sinikka hehkuu.

Eläkevuosista Sinikka ei haaveile, eikä hän koe siihen tarvetta.

”Olen kehollisesti ja toiminnallisesti hyvässä kunnossa. Kehoni on toiminut aina hyvin, jos sydänhommaa ei lasketa. Intoakin riittää edelleen. Niin kauan tehdään kuin kysyntää riittää.”

Kaiken taustalla on rakkaus esiintymistä kohtaan, jonka Sinikka sai jo lapsena. Ensimmäisen näyttelijän roolinsa hän teki 11-vuotiaana radiossa. Hän esiintyi Yleisradion Pikku-Heidi -kuunnelmassa pääroolissa, mitä kautta avautui tie TV1:n lapsiteatterin eri näytelmiin.

”Olen päässyt tekemään ties mitä kaikkea urani aikana. Minulla on ollut aivan hassunkurinen ura, johon mahtuu järkyttävän paljon kaikkea”, Sinikka summaa.

Näyttelijän uran varrella on lukuisia ikimuistoisia musikaaleja esimerkiksi Svenska Teaternissa ja Linnanmäen Peacock-teatterissa toimineessa Uudessa Iloisessa Teatterissa.

Teksti: jarikupiainen
Avainsanat: Sinikka Sokka

Kommentit

Oma kommentti