Näpistykset räjähtivät käsiin!

Helsingissä on poliisin mukaan noin 200 sarjanäpistelijää. He tehtailevat tuhansia rikoksia vuodessa.

Teksti: Rami Mäkinen kuvat: Tommi tuomi / OM-arkisto

Viranomaiset ja kaupan ala ovat Helsingissä painineet viime aikoina kasvavan ongelman kanssa. Näpistelyiden määrä lähti pääkaupungissa jyrkkään kasvuun kaksi vuotta sitten.

Nousua on ollut koko 2020-luvun. Ilmoitettujen näpistysten määrä on kasvanut vuoden 2020 noin kymmenestä tuhannesta yli kaksinkertaiseksi. Vuonna 2025 Helsingin poliisissa kirjattiin 21 598 näpistysrikosta, kun vuotta aiemmin määrä oli 13 254.

Kasvu on jatkunut tänä vuonna. Huhtikuun loppuun mennessä näpistyksiä oli poliisin mukaan lähes 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan.

Helsingin poliisin mukaan tilastoissa näkyy kuitenkin ennen kaikkea ihmisten henkinen, sosiaalinen ja taloudellinen pahoinvointi. Päihteet ja mielenterveysongelmat ovat suurimpia syitä näpistelytilastojen takana.

”Kyse on ensisijaisesti sosiaalisesta ongelmasta, jota ei pysty ratkaisemaan pelkästään poliisin toimin tai rikosoikeudellisin keinoin”, sanoo Helsingin poliisikomentaja Jari Liukku.

Poliisin työssä näpistelyilmoitukset liittyvät usein hälytystehtäviin. Niiden yhteydessä esiintyy häiriökäyttäytymistä ja näpistelijä saattaa olla aggressiivinen. Näpistely ei usein ole ainoa rikosnimike, jonka partio tällaiselta keikalta kirjaa vaan mukana saattaa olla teräaseen hallussapitoa tai muuta sellaista.

Kaupan alalle näpistykset ovat ongelma. Tiettyjä tuotteita ei kaikissa kaupoissa voida nykyään pitää avoimesti hyllyssä, vaan ne pitää pyytää erikseen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi suuret alkoholipakkaukset tai kalliit lihatuotteet.

Valtaosa näpistelijöistä on päihdesairaita, joko alkoholista tai huumeista riippuvaisia. Viime vuosina yleistynyt alfa-PVP eli ”peukku” näkyy tälläkin saralla. Varsinkin sen käyttäjät ovat käytökseltään usein arvaamattomia.

Jonkin verran näpistelijöiden joukossa on jännitystä hakevia tai rajojaan kokeilevia nuoria. Esiintyy myös ammattimaista näpistelyä, jossa anastetaan esimerkiksi partateriä tai kalliita ruhonosia lihaosastolta.

Helsingin poliisissa on tutkittu kiinni jääneiden näpistelijöiden profiileja. Heistä kolme neljäsosaa on miehiä, neljännes naisia. Peräti 95 prosenttia heistä on yli 21-vuotiaita.

Oikeudessa ruuhkaa

Yle uutisoi toukokuussa, että Helsingin käräjäoikeuteen on alkanut tulvia pieniä näpistysjuttuja. Käräjäoikeuden laamanni Sirpa Pakkala kertoi Ylelle, että heillä käsitellään nykyään paljon jopa alle 10 euron rikosjuttuja, joissa on näpistetty esimerkiksi yksittäin suklaapatukka tai pika-kahvi.

”Kyllä tämä kieltämättä tuntuu turhauttavalta. Meille tulee paljon pieniä omaisuusrikoksia, ja se sitoo henkilökuntaa”, Pakkala sanoi Ylelle.

Yle esitti nimettömien haastateltavien väitteen siitä, että poliisi tutkisi näpistysjuttuja saadakseen rikosten selvitystilastot näyttämään paremmilta.

Liukku vastaa väitteeseen toteamalla, että Helsingin poliisi on priorisoinnin kautta saanut nostettu nimenomaan vakavien rikosten selvitysprosentteja. Esimerkiksi henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa selvitysaste on noussut 56,8 prosentista 77,5 prosenttiin samalla kun tutkinta-ajat ovat lyhentyneet.

Näpistelyistä Liukku toteaa, että poliisilla on esitutkintapakko. Poliisi on velvollinen viemään moninkertaisten uusijoiden jutut eteenpäin.

Pienimmät jutut voi lähtökohtaisesti kuitata sillä, että poliisi kirjoittaa näpistelijälle sakon, jolloin juttua ei tarvitse viedä oikeuskäsittelyyn. Näin voi tehdä, jos anastetun omaisuuden arvo on alle 500 euroa eikä rikoksessa ole käytetty välineitä esimerkiksi hälyttimien poistamiseen.

Jos sakon suuruus on alle 20 päiväsakkoa ja jos epäilty hyväksyy sen, poliisin kirjoittama sakko riittää. Jos päiväsakkojen määrä ylittää tämän, sakko pitää viedä syyttäjän vahvistettavaksi.

Esitutkintaa ei voida rajoittaa, jos rikoksen asianomistaja ei siihen suostu tai jos epäilty kiistää rikoksen. Samoin poliisilla on nykyään velvoite tutkia juttu, jos samalla tekijällä on entuudestaan kuusi näpistysjuttua vuoden sisällä.

Etenkin viimeksi mainittu ryhmä työllistää tuomioistuimia. Pienehkö sarjanäpistelijöiden joukko tehtailee valtavia määriä omaisuusrikoksia.

Helsingin poliisi ja Etelä-Suomen syyttäjäalue ovat sopineet, että näiden sarjanäpistelijöiden juttuja pyritään niputtamaan ja viemään keskitetysti oikeuskäsittelyihin. Välillä oikeusjutuksi asti etenee yksittäisiä pikkunäpistyksiä sen takia, että sarjatekijöille tulee uusi juttuja ennen kuin edellisetkään on ehditty käsitellä.

Helsingissä on poliisin mukaan noin 200 sarjanäpistelijää, joiden osalta juttuja on tutkittu isommissa rikoserissä. Heidän tekemikseen epäiltyjen rikosten yhteismäärä lasketaan tuhansissa.

Osa sarjatekijöistä näpistelee päivittäin, jopa useita kertoja päivässä.

Väkivalta lisääntynyt

Näpistelyyn liittyy usein häiriökäyttäytymistä. K-kauppiasliiton järjestöpäällikkö Mikko Ahtola kertoo väkivallan lisääntyneen kaupan töissä viime vuosina merkittävästi. Varkailla voi olla usein mukana esimerkiksi ruisku tai teräase. Kynnys niillä uhkaamiseen tai niiden käyttämiseen on madaltunut.

Ahtolan mukaan kaikki työntekijät eivät enää suostu olemaan iltaisin töissä tietyissä paikoissa, jotka koetaan pelottaviksi.