Mobiililaitteen avulla tarjottava uniterapia on maksutonta kaikille suomalaisille. Monet ovat saaneet avun uniterapiasta, joka auttaa löytämään oikean unirytmin ja pääsemään irti huoliajattelusta.
Teksti: Reija Kokkola kuva: istock
Kello käy, ja pian aamu jo sarastaa. Pelottaa katsoa, paljonko kello on. Mitä jos on enää muutama tunti herätykseen, eikä uni vain tule. Ajatukset ovat mustia, ja huolet vuoren korkuisia. Syke nousee ja vie unta yhä kauemmaksi.
Yhtäkkiä unipaine voittaa, ja heräät herätyskelloon juuri syvimmässä univaiheessa. Lähtö uuteen päivään tuntuu uuvuttavalta. Iso osa ihmisistä kärsii ajoittaisesta unettomuudesta, toteaa HUSin psykologi ja psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg.
”Unettomuus on yksi yleisimmistä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista ongelmista. On ihan normaalia, että joskus nukkuu huonosti, mutta pidempikestoinen unettomuus voi vaikuttaa haitallisesti työssäjaksamiseen, lastenhoitoon, parisuhteeseen ja muutenkin suorituksiin.”
Stenberg kertoo, että kolmannes aikuisista kärsii ajoittaisesta unettomuudesta, ja kymmenen prosenttia pitkäkestoisesta unettomuudesta. Se haittaa elämänlaatua selkeästi, ja usein ongelmaa hoidetaan uni- tai nukahtamislääkkeillä. Unettomuus voi useamman asian yhdistelmästä: elämäntavoista, psykologisista terveydellistä tai ympäristötekijöistä.
”Jokin sairaus tai muu elimellinen vaiva voi aiheuttaa unettomuutta. Hyvin usein unettomuuden taustalla ovat kuitenkin psyykkiset- tai elämäntilannetekijät, jotka tuottavat stressiä tai ahdistusta”, Stenberg huomauttaa.
Stenbergillä on hyviä uutisia niille, jotka kärsivät ei-elimellisestä unettomuudesta. Avun voi saada uniterapiasta, jota on järjestetty Suomessa vuodesta 2019 hyvin tuloksin.
”Pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsineistä yli 90 prosenttia sai tutkimuksen mukaan apua uniterapiasta. Kliinisesti merkittävän avun sai 43 prosenttia ja 34 prosentilla unettomuuden haitta käytännössä poistui. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö joskus heilläkin olisi ihan tavallisia hieman huonompia öitä. Se on ihan normaalia.”
Selkeä unirytmi
Uniterapia perustuu hieman yksinkertaistettuna siihen, että unirytmi saadaan säännölliseksi ja unta haittaavista ajatuksista ja käytösmalleista opitaan pois. Puhutaan siis kognitiivis-behavioraalisesta terapiasta ja psykologisesta interventiosta. Stenberg itse kertoo noudattavansa tarkkaa unirytmiä.
”Menen lähes aina tunnilleen samaan aikaan nukkumaan ja herään tunnin tarkkuudella totuttuun kellonaikaan, oli sitten arki tai pyhä. Rytmin noudattaminen on tärkeää myös uniongelmaisille. Silloin sisäinen kello tahdistuu ja unirytmi vakautuu.”
On tyypillistä, että jos seuraavana päivänä on jotain tärkeää, unettomuutta pelkäävä alkaa varmistaa riittävän unen saamista menemällä tavallista aikaisemmin nukkumaan. Valitettavasti se ei yleensä toimi.
”Uni ei tule aikaisemmin kuin on tarve. Myös niinä iltoina, kun miettii edessä olevaa haastavaa päivää, kannattaa pitää kiinni totutusta unirytmistä.”
Niin sanottua unipainetta voi toki joskus kerääntyä, jolloin univajeen aiheuttama unen tarve tuo mahdollisesti unen tavallista nopeammin. Unipainetta ei kuitenkaan kannata kerätä tieten tahtoen, jos selkeää unirytmiä on mahdollista noudattaa. Omalla käyttäytymisellään voi vaikuttaa tilanteeseen, jolloin pyörii takkuilevissa lakanoissa etsien asentoa, jossa toivottu uni vihdoin tulisi. Jos uni ei tule, Stenberg neuvoo vahvistamaan unen ja vuoteen yhteyttä.
”Se tarkoittaa sitä, että vuode on nukkumista varten. Jos uni ei tule, nouse ylös ja tee jotain muuta, mikä vie fokuksen pois nukkumisen ajattelusta. Kannattaa myös muistaa, että vähälläkin unella pärjää seuraavan päivän.”
Irti noidankehästä
Huolipainotteiset ajatukset ovat avainasemassa, kun uneton pyörii sängyssään. Noidankehä on nopeasti valmis, jos alkaa pelätä sitä, ettei saa unta. Silloin vireystila nousee ja pelko toteutuu. Moni alkaa tehdä erilaisia unensaannin valmistelurituaaleja, jotka saattavat vain pahentaa tilannetta. Ja kun unen päästä saa kiinni, herääkin keskellä yötä siihen, että aivot käyvät kierroksilla, eikä unta enää saa. Opettelemalla uusia unta tukevia toimintatapoja ja ajattelukäyttäytymistä näistä tilanteista voi päästä eroon.
”Yöllä valvovilla saattaa olla käsittelemättömiä huolia, mutta niihin voi vaikuttaa muuttamalla huolten käsittelyn käytäntöjä. Aivojen ajattelukäyttäytymistä ohjelmoidaan uudelleen, jolloin huolet ja ahdistus vähenevät. Tietyt mindfulness-harjoitukset voivat myös auttaa. Niissä aktivoidaan parasympaattista hermostoa, mikä auttaa rentoutumaan.”
Uniterapia on Stenbergin mukaan todettu erittäin tehokkaaksi tavaksi saada apua unettomuuteen. Terapiaan osallistutaan eräänlaisessa oppimisympäristössä terapeutin tukemana mobiililaitteen avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen voi osallistua uniterapiaan juuri silloin, kun itselle sopii. Uniterapiassa apua saa monella tavalla, kuten tekstien ja videoiden kautta sekä tietenkin terapeutin kanssa viestittelemällä.
”Kyseessä on eräänlainen digirikastettu terapia, joka vastaa sisällöltään kasvotusten tapahtuvaa unettomuuden tera-piaa.”
Uniterapiaan kuuluu harjoitteita, kuten unipäiväkirjan pitämistä. Harjoitteista saa palautetta, ja kysymyksiin vastataan chatin kautta. Uniterapia kestää muutaman kuukauden. Siihen hakeutuminen on tehty mahdollisimman helpoksi.
”Kuka tahansa lääkäri kaikkialla Suomessa voi tehdä lähetteen uniterapiaan todettuaan sen tarpeelliseksi. Uniterapiaan siis pääsee esimerkiksi terveyskeskus-, työpaikka- tai nettilääkärin lähetteellä. Kun lähete tulee Helsingin yliopistolliseen sairaalaan, se käsitellään kolmessa päivässä, jonka jälkeen terapia voi alkaa”, Stenberg kertoo.
Mitä tämä kaikki sitten maksaa? Terapia on mielletty yleensä melko kalliiksi hoitomuodoksi.
”Uniterapiaa tarjotaan kaikille suomalaisille maksutta. Hoito on siis potilaalle ilmaista”, Stenberg toteaa.
Kommentit
Oma kommentti