Uusi tangokuningas Juho Punkeri sai viulunsoitosta turvaa koulukiusaamisen keskellä. Tangokuningatar Raija Mäntyniemi puolestaan esiintyi 10-vuotiaana Karuselli-laulukilpailussa.
Teksti: Juhamatti Nieminen kuvat: Juha Harju sekä Raija Mäntyniemen ja Juho Punkerin kotialbumi
Sen minkä nuorena oppii, vanhana taitaa. Kyseinen viisaus sopii heinäkuussa kruunattuihin tangokuninkaallisiin, 39-vuotiaisiin Raija Mäntyniemeen ja Juho Punkeriin, jotka ovat molemmat ammentaneet kokemusta musiikkikilpailuista jo lapsena.
Raija kokeili 10-vuotiaana siipiään televisiossa nähdyssä Karuselli-lastenlaulukilpailussa, kun Juho tyylitteli 12-vuotiaana toiseksi omassa ikäluokassaan valtakunnallisessa Juhani Heinonen -viulukilpailussa Jyväskylässä.
”Se oli pikkupojalle iso juttu, mikä näytettiin televisiostakin. Kilpailujen yhteydessä minua haastateltiin televisioon, minkä myötä nousin eräänlaiseksi lapsijulkkikseksi kotikonnuillani Pohjois-Pohjanmaalla”, Oulaisissa kasvanut Juho naurahtaa.
Lapsena Juho kuunteli paljon Katri Helenaa, jonka kappaleita hän lauloi mukana. Eräällä lapsuusvideolla Juho laulaa 5-vuotiaana iskelmälegendan Anna mulle tähtitaivasta.
”Tykkäsin lapsena laulaa ja tanssia. Olin kova pelleilemään. Aina minulla oli jatkuva show päällä”, hän hymyilee.
Raijalle Karuselli-kilpailusta on jäänyt parhaiten mieleen ohjelmaa luotsannut Seppo Hovi.
”En muista muuta kuin, että Seppo Hovi oli juontamassa ja Finlanders-orkesteri säestämässä, mikä oli upeaa. Olin mukana televisiovaiheessa, jossa lauloin Riki Sorsan kappaleen Halki maailman”, Raija muistelee.
Kahden isoveljen rinnalla kasvanut Raija tunnustaa olleensa esiintymisen palosta huolimatta lapsena ujo ja hiljainen.
”Olen ollut enemmän sivustaseuraaja kuin keskipiste vieraammissa porukoissa.”
Juholle musiikki toimi lapsena turvapaikkana koulukiusaamisessa, jonka kohteeksi hän joutui ala-asteella.
”Olin herkkä runoilijapoika. Minulla ei ollut kavereita, enkä oikein koskaan päässyt mukaan porukoihin. Viulu oli ystäväni, jonka avulla pystyin purkamaan omia tunteitani”, Juho vakavoituu.
Kipeät koulumuistot
Kiusaamisessa kyse ei ollut vain porukoiden ulkopuolelle sulkemisesta.
”Oli ihan fyysistäkin. Ei ole kivoja muistoja niistä ajoista”, Juho huokaa.
Kiusaaminen on jättänyt itsetuntoon jäljen, jonka Juho tunnustaa edelleen ohjaavan hänen tekemisiään. Hän myöntää hakeutuvansa helposti omiin oloihinsa.
”Kuuluminen ryhmään ei ole niin helppoa. Omat sisäiset äänet alkavat helposti miettimään, saako kuulua johonkin porukkaan vai ei”, hän pohtii.
Luottamusta ihmisiin lapsuuden kokemukset eivät ole vieneet, eikä Juho tunnusta potevansa kaunaakaan entisiä kiusaajiaan kohtaan.
”Kaikissa meissä on monia puolia. Ihmisiä ollaan kaikki”, Juho kuittaa.
Vieressä on Raija Mäntyniemi, josta tuli voittonsa myötä ensimmäinen romanitaustainen tangokuningatar.
”On kunnia olla ensimmäisenä romaninaisena tangokuningatar. Tämä on historiallista. Tuntuu kuin, että lasikatto on nyt rikottu. Toivotaan, että jatkossakin romaninaiset uskaltavat lähteä mukaan”, Raija kannustaa.
Raija ei häpeä taustaansa, vaan kunnioittaa romanikulttuuriaan muun muassa pukeutumisellaan. Tangokuningatarta ei tulla lavoilla näkemään mekoissa.
”Minulla on oma pukeutumistyylini. En käytä kansallispukua, vaan tavallista hametta. Se on se, mihin olen kasvanut ja miten puen. Se tulee luonnostaan, enkä koe sitä mitenkään hankalana asiana”, Raija näkee.
Romaneja on nähty tangovoittajina aiemmin miesten puolella useampia aina vuonna 1993 tittelin vieneestä Sebastian Ahlgrenista lähtien. Naisia sen sijaan ei, jonka Raija arvelee johtuvan romaniyhteisössä vallitsevista sukupuolirooleista.
”Ehkä se johtuu siitä, että olemme hyvin perhekeskeisiä. Naiset keskittyvät perheeseen, kotiin, lapsiin ja arjen pyörittämiseen.”
Lapset elämän suola
Perheen pyörittämisestä on kokemusta Raijallakin, jolla on kolme lasta. Vanhin lapsista on 19-vuotias, keskimmäinen 17-vuotias ja kuopus täyttää syksyllä 10 vuotta.
”Lapset ovat elämäni suola. Tärkeintä mitä voi olla”, Raija myöntää.
Raija toimii lapsiensa yksinhuoltajana, mutta keikkailun ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei tuoretta tangokuningatarta pelota.
”Vanhemmat lapset ovat sen verran isoja, että he pärjäävät ja heistä saa apujakin. Nuorimman kanssa saan tukea äidiltäni, jonka kanssa olemme läheisiä. He huolehtivat, eikä minun tarvitse murehtia keikkamatkoilla mistään.”
Raija kilpaili tangoilla nyt kolmatta kertaa. Ensi kertaa tangomittelöissä hän oli jo vuonna 2012, minkä jälkeen hän yritti toistamiseen vuonna 2024. Viime vuodet ovat poikineet Loistava laulaja -tittelin vuonna 2025 ja Loistava tangon tulkki -kilpailun voiton alkuvuodesta.
”Musiikki on ollut pienestä pitäen se, mitä olen halunnut tehdä”, Raija tunnustaa.
Tangoilla Raija esiintyi kotikentällään, sillä tummaverikön juuret ovat syvällä Pohjanmaalla.
”Olen syntynyt Kauhajoella. Kasvuvuoteni vietin Peräseinäjoella, josta palasin viisi vuotta sitten synnyinpaikkakunnallani. Sieluni lepää lakeuksilla, enkä lähde Pohjanmaalta kulumallakaan”, Raija summaa.
Musiikki suvussa
Musiikin pariin tietä on viitoittanut suku, josta löytyy niin laulajia, soittajia sekä tanssijoita. Raijan sedät, veljekset Mikkoja Mertsi Mäntyniemi ovat soittaneet aikoinaan tanssiorkestereissa, kun toinen hänen omista isoveljistä on kisannut Tangomarkkinoillakin. Nykyään hän kilpailee kilpa-tanssissa.
”Suvun kautta musiikki-innostus on lähtenyt. Musiikki on ollut osa arkea.”
Esiintymisen myötä Raija on saanut rohkeutta ja päässyt lapsuuden ujoudesta.
”Kyllä minusta löytyy villi puolikin. Osaan heittäytyä, eikä huumorintajunikaan ole aina niin kovin viisasta.”
Raijan sukulaisia ovat myös vuoden 2003 tangokuningas Kari Hirvonen sekä Rosita Mäntyniemi, joka nähtiin keväällä The Voice of Finland -ohjelmassa.
”Rosita on serkkuni, Karin kanssa olemme pikkuserkkuja”, Raija paljastaa.
Raijan tavoin Juhonkin lähipiiristä löytyy tangomenestyjiä, vaikka hän itse osallistui kilpailuihin ensimmäistä kertaa. Hänen veljensä Pekka ylsi tangoprinssiksi vuonna 2001, jolloin Juho oli mukana kannustusjoukoissa.
”Ehkä tangokärpänen puraisi jo silloin”, Juho pohtii.
Voittonsa myötä Juho pääsi kuittailemaan veljelleen.
”Vitsailimme heti finaalin jälkeen, että vedin pidemmän korren.”
Pekan lisäksi Juholla on kaksi muutakin veljeä. Kaikki toimivat musiikin parissa tavalla tai toisella.
”Olemme lapsesta asti soittaneet ja laulaneet. Opiskelleet musiikkiopistossa eri soittimia.”
Vastavalitun tangokuninkaan tausta on barokkioopperassa, jonka hän löysi viulunsoiton jälkeen. Käännekohtana toimi Lappeenrannan laulukilpailut, joissa hän saavutti menestystä vuonna 2013.
”Sen jälkeen päädyin hakemaan Helsinkiin Sibelius-Akatemian oopperakoulutukseen, josta laulajan tieni alkoi.”
Viime vuodet Juho on työskennellyt kanttorina Hämeenlinnassa, jossa hän asuu puolisonsa kanssa. Kokonaan hän ei ole virastaan luopumassa, vaikka voitto napsahtikin.
”Tarkoitus on ottaa virkavapaata ja keskittyä keikkailuun, johon olen saanut seurakunnasta tukea. He ovat olleet innoissaan, tsempanneet ja kannustaneet”, Juho kiittelee.
Samat suunnitelmat ovat myös Raijalla, joka on tangovoiton myötä jättänyt hyvästit laitoshuoltajan töilleen.
”Nyt tehdään musiikkia täydestä sydämestä. Toiveissa on päästä tanssilavakeikkojen lisäksi tekemään konsertteja. Levyttämäänkin.”
Tanssilavoilla uudet tangokuninkaalliset luottavat omaan persoonaansa.
”Meissä on jotain samaa, mikä vetoaa tanssikansaan. Olemme molemmat aitoja, eikä meidän tarvitse esittää mitään”, Juho linjaa.
Raijan mukaan Juho on sydämellinen ja aito persoona, jonka tulkinnasta välittyy herkkyys ja sielu. Juho puolestaan luonnehtii Raijaa vilpittömäksi ja ihanaksi tyypiksi, joka omaa koskettavan lauluäänen.
”Kun Raija alkaa laulaa, ääni tulee jostain syvältä. Se saa ihmisten kyynelkanavat liikkeelle ja ihokarvat pystyyn”, Juho kehuu.
Voimaa luonnosta
Keikkailun vastapainona molemmat kaipaavat omaa aikaa ja rauhaa, jota he hakevat mielellään luonnosta. Juholla on kokemusta retkeilystä ja vaeltamisesta Lapin tuntureilla, jossa hän on kiertänyt Hetta-Pallaksen kuin Kevon kanjonin.
”Luonnossa on hyvä olla. Lintujen laulu, veden liplatus ja puiden lehtien suhina rauhoittaa. Tykkään olla ihmisten parissa, mutta viihdyn myös itsekseni”, Juho pyörittelee.
”Kaikki hengähdystauot arjen keskellä ovat tarpeen”, Raija lisää.
Telttailun yhdistäminen keikkamatkoillekin on käynyt Juhon mielessä.
”Katsotaan, pakkaanko teltan auton mukaan ja kiertäisin eri kansallispuistoja samalla. Rakastan yöpyä teltassa metsässä, mutta teltan pystyttäminen yöllä keikan jälkeen hyttysparven keskellä ei houkuttele. Siitä olisi glamour kaukana”, Juho virnistää hymyillen. l
Kommentit
Oma kommentti