Kesätissuttelujen ja pikkujoulujuominkien välissä on hyvä vähän valkaista nenää. Silloin maksa saa huilia ja unenlaatu paranee. Kuukausi ilman kuningas alkoholia ei kuitenkaan auta, jos sen jälkeen törpöttelee entiseen malliin.
Teksti: Reija KokkolaKuvat: istock
Vaikka tipaton tammikuu on vielä kaukana edessä, korkin voi laittaa kiinni myös ennaltaehkäisevästi. Nopeasti kalenterista luoksemme hiipivä pikkujouluaika on tunnetusti kosteaa, ja joulunakin voi punaviini ja muut lämmittävät juomat maistua tavallista enemmän.
Siksi tipaton voi olla hyvä vaihtoehto kesän skumppaterassien ja mökkisaunan oluthetkien jälkeen. Tipaton kuukausi on hyvä tapa kokeilla omaa suhdettaan kuningas alkoholiin, eikä testaamista tarvitse rajoittaa tiettyyn vuodenaikaan.
Moni myös tekee testin vuosittain, sillä arvioiden mukaan tipatonta kuukautta viettää joka kymmenes tai jopa joka viides suomalainen. Juomatauko tekee hyvää, ja oikein hyvää se tekee silloin, jos se johtaa jopa pitempään, jopa koko vuoden mittaiseen paussiin.
Tipattoman ansiosta moni myös onnistuu vähentämään alkoholin käyttöä, vaikka ei absolutistiksi ryhdykään. Rasitettu maksakin on yllättävän hyvä toipuja, ellei lopullisia vaurioita ole jo ehtinyt tapahtua.
Terveys-Hymy kysyi Turun yliopiston päihdelääketieteen professorilta Solja Niemelältä, millaisia hyötyjä tipattomasta jaksosta saa. Ensin Niemelä taustoittaa, miksi ”tipaton tammikuu” on sujahtanut kulttuuriimme pysyvästi.
”Se on hyvä syy kieltäytyä alkoholijuomista erilaisissa tilanteissa, joissa on totuttu juomaan. Se koetaan hyväksyttäväksi syyksi olla juomatta, kun muuten ihmeteltäisiin, että miksi et ota. Tipatonta viettävän on siis kulttuurissamme hyväksyttävää kieltäytyä alkoholista, kun muuten se voisi tuntua hankalalta”, hän kuvailee juomattomuuteen liittyvää sosiaalista painetta.
Tammikuusta viis, yhtä hyvin voi siis sanoa viettävänsä tipatonta helmi-, maalis- tai muuta kuukautta. Niemelä pitää juomapaussia periaatteessa hyvänä.
”Eihän alkoholi mikään terveystuote ole. Mitä vähemmän, sen parempi. On ihan hyvä pitää katkoa juomisesta, mutta mitään hyötyä siitä ei ole, jos juominen jatkuu sitten seuraavat yksitoista kuukautta entiseen malliin”, hän huomauttaa.
Usein omaa suhdettaan alkoholiin testaavat tipattomalla jaksolla sellaiset henkilöt, jotka eivät välttämättä ole vielä riskirajoilla tai ainakaan voimakkaasti alkoholiin addiktoituneita. Saattaa hyvinkin olla, että suurkuluttaja ei tipattomasta innostu.
”Tipattomasta ajanjaksosta ei ole varsinaista nettokansanterveydellistä hyötyä, kun sitä noudattavat kohtuukäyttäjät, eivätkä he, jotka kuuluvat riskiryhmään. On silti ihan hyvä testata suhdettaan alkoholiin. Onko vaikeaa vai helppoa olla ilman? Jos kieltäytyminen on vaikeaa, pitäisi hälytyskellojen soida”, Niemelä toteaa.
Toleranssi kasvaa
Alkoholin haittavaikutukset terveyteen kasaantuvat hiljalleen, usein huomaamatta. Vaikka kohtuukäytön rajat ovat melko hyvin tiedossa, meillä on taipumus vähätellä omaa alkoholinkulutustamme. Ja onhan se vähän vaikeaa arvioida juodun viinin määrää, jos sitä lorottelee pitkin viikkoa isosta hanapakkauksesta. Lääkärin kysyessä käyttömääriä on helppo vastailla alakanttiin. Kun kysymys on kiusallinen, voi olla jo syytä huolestua.
”Yksi mittari on se, että juot itsesi humalaan kerran viikossa. Myös jos viikossa menee yli kymmenen alkoholiannosta. Onko toleranssi kasvanut, eli alkoholista ei saa aiemmalla annoksella enää vanhaa tuttua humalaa? On huolestuttavaa, jos sixpackillinen tai pullo viiniä eivät enää tunnu missään”, Niemelä havainnollistaa tissuttelun rajoja.
Ja sitten vielä ne krapulat! Usein krapulat tuntuvat iän myötä pahenevan. Vaikka et joisi päivittäin, on viikoittainenkin humalajuominen myrkkyä elimistölle ja hermostolle.
”Krapula on neurobiologinen ilmiö. Se vaikuttaa autonomisen hermoston vireystilaan. Usein iän myötä sama määrä alkoholia herkistyttää autonomista hermostoa yhä pidempään”, Niemelä huomauttaa.
Ylipaino lisäriski
Niemelä kertoo, että tutkimusten mukaan keski-ikäiset, yli viisikymppiset miehet käyttävät keskimääräistä enemmän alkoholia. Ja juuri tuossa iässä terveyshaittojakin alkaa ropista. Alkoholin käyttöä pitää ehdottomasti rajoittaa, jos sairastaa esimerkiksi verenpainetautia tai on ylipainoinen.
”Jos on ylipainoa, ja käyttää säännöllisesti alkoholia, keho kuormittuu merkittävästi. Ylipainoisella maksa saattaa olla rasvoittunut, ja alkoholi rasvoittaa sitä vielä lisää. Usein sekä ylipaino että alkoholin kulutuksen lisääntyminen on tapahtunut hiljalleen, ja keho on siten ehtinyt kuormittua vakavasti. Silloin juomisen vähentäminen tai lopettaminen on ehdottoman tärkeää”, Niemelä painottaa.
Mutta miten se juomalakko sitten? Niemelä näkee siinäkin useita hyviä puolia, kuten unen laadun paranemisen, mikä johtaa parempaan vireystilaan. keskittymiskykyyn ja töissä jaksamiseen. Eivätkä krapulatkaan haittaa. Aamulla ei tarvitse turvautua korjaussarjaan, vaan voi lähteä pirteänä uuteen päivään.
”Kuukaudessa unen laatu korjaantuu, vaikkei olisikaan alkoholin ongelmakäyttäjä. Jos tuntuu siltä, että ei oikein jaksa töissä koko päivää tai viikkoa, kannattaa alkoholi jättää pois.”
Niemelä toteaa tipattoman hyödyksi myös sen, että alkoholin vaikutuksen alaisena tulee helposti tapaturma-alttiiksi. Selvänä siis niiltäkin välttyy ja sosiaaliset haitat vähenevät. Maksakin saa lepotauon.
”Maksa saa huilia tipattoman aikana. Valitettavasti siitä ei kuitenkaan ole pitkäaikaista hyötyä maksalle, jos jatkaa juomista entiseen malliin juomalakon jälkeen. Kannattaa kuitenkin kokeilla suhdettaan alkoholiin ja jatkaa kohtuukäytöllä. Juomalakkoa voi myös pidentää tai jopa lopettaa alkoholin käyttö kokonaan, kun kokee saavansa terveyshyötyjä.”
Kommentit
Oma kommentti