Lihavuus ei ole tahdonalainen asia, sanoo lääketieteen tohtori Jarmo Kaukua. Aivot säätelevät kylläisyyden tunnetta ja vaikuttavat herkutteluun. Lihavuuslääkityksen seuranta on hoidossa erittäin tärkeää.
Teksti: Reija Kokkola
Lihavuutta voidaan nykyään hoitaa lääkkeillä, joiden pitkäaikaisesta käytöstä on saatu rohkaisevia tuloksia. Lääkehoito on hyvä tuki painonpudotukseen tarvittavassa elämäntapamuutoksessa, johon usein kuuluu ruokavalion noudattaminen ja liikunnan lisääminen. Lääkitys aloitetaan aina lääkärin arvioitua lääkitystarpeen.
Lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri Jarmo Kaukua on tehnyt väitöskirjan ja kirjoittanut useita tutkimusjulkaisuja lihavuuden eri hoitomenetelmien vaikutuksesta terveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Osa valmisteista, tabletteina tai pistoksina otettavat, vähentää ruokahalua. Näitä ovat Mysimba, Qsiva, Saxenda, Wegovy ja Mounjaro. Tablettina otettava Orlistat puolestaan estää rasvan imeytymistä. Sen kanssa on suositeltavaa noudattaa vähärasvaista ruokavaliota ruoansulatuskanavan sivuvaikutusten ehkäisemiseksi.
”Perinteistä, rasvan imeytymistä estäviä valmisteita saa apteekista ilman reseptiä. Niiden teho on tosin melko vaatimaton”, Kaukua huomauttaa.
Suoraan keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet säätelevät kylläisyyden tunnetta sekä palkitsemisjärjestelmää eli tunnesyömistä.
”Suolistohormonin säätelyllä voidaan vaikuttaa liialliseen syömiseen tai herkutteluun. Niin sanottua kylläisyyshormonia erittyy syödessämme. Kaikilla ei oma hormonieritys toimi riittävästi, joten lääkkeen avulla kylläisyyshormonia lisätään elimistössä, mikä hillitsee syömistä. Nämä ovat pistettäviä lääkkeitä, eivät siis tabletteina otettavia.”
Ei terveille normaalipainoisille
Suurelle yleisölle tuttuja lääkkeitä ovat etenkin Ozempic ja Rybelsus. Kaukua toteaa, että ne on tarkoitettu tyypin 2 diabeteksen hoitoon, eikä hän siksi tässä yhteydessä mainitse näitä valmisteita, vaikka niitäkin käytetään painon alentamiseen. Kenelle sitten lääkäri suosittelee laihdutuslääkityksen aloittamista? Kaukua painottaa, että terveystilanteen parantamisen pohjana on aina elintapojen kohentaminen, kuten syöminen, liikunta ja riittävä uni.
”Jos painoindeksi on 30 tai yli, voidaan lääkitystä harkita. Tätä alempi painoindeksi ei kuitenkaan estä lääkityksen aloittamista, jos henkilöllä on lihomiseen liittyviä sairauksia, kuten juuri tyypin 2 diabetes, uniapnea, rasvamaksa tai korkea verenpaine. Arviolta jopa 200 erilaista sairautta voidaan liittää lihavuuteen.”
Maailmalla puhutaan myös trendistä, jossa normaalipainoiset tai jopa hoikat haluavat aloittaa lihavuuslääkityksen kosmeettisista syistä. Kaukua ei suosittele lihavuuslääkitystä terveille normaalipainoisille.
”En myöskään heille, joilla on taustalla vakava syömishäiriö, eikä silloin, jos on allerginen lääkeaineille. Keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineita ei voi suositella, jos on esimerkiksi taipumusta kouristeluun tai kärsii vaikeasta masennuksesta. Psyykkiset seikat tulee ottaa myös huomioon, kuten vaikka itsetuhoajatukset.”
Seis jojoilulle
Työssään lihavuuslääkityksen asiantuntijana hän haluaa hälventää lihavuuteen liittyvää stigmaa. Lihavuuteen liitetään melko yleisesti aivan aiheetta negatiivisia mielikuvia. Lihavia saatetaan pitää laiskoina, jopa tyhminä. Lihavilta puuttuu itsekuri. Kaukua näkee asian toisin.
”Lihavuus ei ole tahdonalainen asia. Aivomme viestittävät kylläisyydestä tai ohjaavat herkutteluhalukkuutta, kuten tunnesyömistä. Tahtotilalla on siihen vain vähäinen vaikutus.”
Kaukua kertoo, että hormonitoimintaan vaikuttavasta lääkityksestä apua saaneet ovat todenneet, että tällaistako tämä on! Jatkuva ruokahäly eli ruoan ajatteleminen on vähentynyt tai loppunut. On kylläisyyden tunne, eikä tee mieli herkutella.
”Ja voi asian nähdä niinkin, että moni ylipainoinen on yrittänyt monen monta kertaa laihduttaa, ja onnistunutkin siinä, vaikka kilot ovat sittemmin palanneet. Sehän vaatii tahdonlujuutta”, hän huomauttaa.
On tutkittua, että nopeat painonpudotukset eivät yleensä kestä pitkään, vaan paino tulee ”jojoilijalle” takaisin korkojen kera. Tällainen on kehon koostumukselle haitallista, ja se rassaa myös henkisesti. Taas epäonnistuin! Kaukua näkee lihavuuslääkityksen hyödyt pitkällä aikavälillä, jolloin painon vaihtelut voidaan estää.
”Kun lihavuuslääkitys on aloitettu, seuranta on ehdottoman tärkeää. Ensimmäinen kontrolli on noin kolmen kuukauden kuluttua aloituksesta, seuraava sitten vaikka puolen vuoden päästä siitä. Sitten vuosi, ja niin edelleen. Kyseessä on biologinen lääke, joten resepti on voimassa vain vuoden kerrallaan.”
Lääkkeen tehoa katsotaan tarkkailemalla painon putoamista. Lääkitystä ei siis pidä lopettaa painon pudottua, sillä jos esimerkiksi elimistö ei tuota riittävästi kylläisyyshormonia, sitä pitää tukea lääkkeillä mahdollisesti läpi elämän.
”Sama juttu kuin vaikka diabeteksen tai verenpaineen hoidossa. Ei tässä ole mistään sen kummemmasta kyse. Aluksi voi tulla sivuoireita, kuten pahoinvointia, ummetusta tai ripulia. Ne kuitenkin yleensä häviävät lääkityksen jatkuessa.”
Kaukualla on lisää hyviä uutisia. Parhaillaan kehitetään satoja laihdutusvalmisteita, joista varmasti muutama tulee lähivuosina markkinoille.
”Näin lääkitystä saadaan yhä yksilöllisemmäksi. Lihavuuslääkkeitä ei tule hävetä. Suotakoon lääkkeet niille, jotka niitä tarvitsevat.”
Kommentit
Oma kommentti