Kuva: Unsplash.com
Michelin tuo toiselle mieleen autonrenkaat ja toiselle ravintolan, johon pöytä pitäisi varata hyvissä ajoin. Nimi on kummassakin tapauksessa sama aivan tarkoituksella.
Tunnetun ravintolaoppaan takana on rengasvalmistaja. Oppaan alkuperäinen tehtävä oli saada ihmiset liikkeelle autoillaan.
Rengasyhtiön perustaneet veljekset André Michelin ja Édouard Michelin ymmärsivät, että autoilun lisääntyminen merkitsisi myös renkaille lisää kysyntää. Kun ihmisille annettaisiin hyödyllisiä tietoja matkantekoon, kynnys lähteä tien päälle madaltuisi.
Vuonna 1900 ilmestynyt Michelin-opas sisälsi autoilijoiden tarvitsemia neuvoja. Siitä löytyi muun muassa tietoa renkaan vaihtamisesta, polttoaineen hankkimisesta sekä paikoista, joissa matkailija saattoi syödä tai yöpyä. Ravintolat olivat siis aluksi osa paljon laajempaa matkaopasta.
Kuva: Unsplash.com
Ilmaisesta oppaasta alettiin periä rahaa
Ensimmäiset kaksi vuosikymmentä opasta jaettiin maksutta. Vuonna 1920 se muuttui maksulliseksi ja maksoi seitsemän frangia.
Michelin kertoo mielellään tarinaa André Michelinistä, joka oli nähnyt oppaitaan rengasliikkeessä työpenkin tukena. Yhtiön kertoman mukaan havainto vahvisti ajatusta siitä, että ihminen arvostaa enemmän sellaista, mistä on maksanut.
Ravintoloiden merkitys oppaassa alkoi kasvaa. Niiden arviointiin ryhdyttiin käyttämään tarkastajia, jotka kävivät syömässä nimettöminä. Vuonna 1926 ravintoloille alettiin myöntää tähtiä. Aluksi tähtiä oli käytössä vain yksi; kolmiportainen asteikko tuli vuonna 1931.
Kolme tähteä ei ole asteikon ainoa onnistuminen
Michelin-tähdistä puhuttaessa huomio kohdistuu helposti kolmen tähden ravintoloihin. Jo yksi tähti on kuitenkin tunnustus korkeatasoisesta ruoanlaitosta.
Michelinin omissa tähtien kuvauksissa näkyy yhä matkanteon ajatus. Yhden tähden ravintola on pysähdyksen arvoinen. Kahden tähden ravintolan vuoksi kannattaa tehdä poikkeama reitiltä. Kolmen tähden ravintola puolestaan on oman matkansa arvoinen.
Tähdet eivät tarkoita samaa kuin hotellien tähtiluokitukset, eikä kolmen tähden ravintolalta puutu neljättä tai viidettä tähteä. Kolme on tämän asteikon korkein taso. Arvioinnin ytimessä on ruoka: raaka-aineet, valmistuksen taito, makujen yhteensopivuus, keittiön persoonallisuus sekä laadun tasaisuus.
Autoilijoiden apuvälineeksi laaditusta oppaasta kehittyi näin ravintolamaailman tunnettu vaikuttaja. Alkuperäinen kaupallinen ajatus on silti helppo ymmärtää vieläkin.
Kun lähtee hyvän aterian vuoksi riittävän pitkälle, matkalla kuluvat myös renkaat.
Kommentit
Oma kommentti