Kirsikka Kelloniemi ja hänen Saana-tyttärensä ovat saaneet elämän lähtöselvityksessä huonot matkaliput. Siksi he nauttivat päivistään tänään kuin ne olisivat viimeiset.
Eroottisena taiteilijanakin tunnetuksi tullut Geronima alias Kirsikka Kelloniemi on elänyt värikkään elämän. Siihen mahtuu avioliitto, jota sävytti väkivalta, sekä lapsen sairastuminen ja joutuminen vakavaan onnettomuuteen. Viimeisimpänä murheena Geronima on saanut tietää ihosyövästään.
Edessäni istuu kaunis ja ikäistään ehdottomasti nuoremman oloinen nainen. Geronima on jo yli neljänkymmenen ja hänellä on 21-vuotias tytär. Silti hänen pulppuileva positiivisuutensa ja nuorekas ulkonäkönsä verottaa iästä vähintään kymmenen vuotta.
Geronima syntyi Kirsikkana pohjoissuomalaisessa pikkukaupungissa elokuussa 1970 suhteellisen vaatimattomiin oloihin. Muistoissaan Geronima pelaa ukin kanssa pirtissä sohvalla korttia ja mummi on yllätykseksi paistanut lettuja.
Kirsikan vanhemmat olivat tyttären syntyessä vielä melkein teini-ikäisiä, mutta he menivät silti naimisiin. Ero tuli kuitenkin neljän vuoden kuluttua. Kirsikan isä perusti äkkiä uuden perheen ja ”katosi”. Äiti taas meni uusiin naimisiin Kirsikan ollessa kuusi.
Kuvioihin tuli se paha isäpuoli. Hän valvotti humalassa öisin, ja perusarki oli luunappeja otsaan ja läimyjä naamaan.
Kerran isäpuoli yritti opettaa Kirsikkaa uimaan. Sen hän teki hukuttamistekniikkaa käyttäen.
-Elämäni oli teini-ikään saakka lähinnä pelkäämistä ja varuillaan oloa. Mummola oli henkireikäni. Siellä sain turvaa, Kirsikka muistelee.
Kirsikka oli tavallista fiksumpi, oppi lukemaankin jo ennen koulua. Niinpä hän joutui kiusatuksi, joka jatkui läpi opintien.
-En lukenut kokeisiin, enkä tehnyt läksyjä, koska motivaationi laski. Sain kuitenkin kohtuullisen hyvän todistuksen. Tajusin hyvin varhain, että olen ajatuksiltani ja asenteiltani liian erilainen ja boheemi pärjätäkseni pohjoisen perukan pienessä yhteisössä, jossa unelmoitiin lapsilaumasta ja tiilitalosta metsuripoikaystävän kanssa.
Kirsikka hyppäsi heti peruskoulun päättymistä seuraavana päivänä junaan ja muutti Helsinkiin.
Väkivalta jatkui parisuhteessa
Kirsikka muistaa sen päivän ikuisesti, kun hän Helsinkiin saavuttuaan käveli alkukesän aurinkoisessa säässä ihmisvilinässä ja tuuli heilutti hiuksia. Hänellä oli uusi, nätti mekko ja permanentti. Uusi elämä näytti olevan tosiasia.
Niin se olikin, mutta ei ehkä sellainen kuin Kirsikka kuvitteli.
Parturikampaajaopiskelut loppuivat allergiaan. Kädet syöpyivät rystysistä luuhun saakka verille ja hajuaisti kärsi. Kirsikka joutui jatkamaan hanttihommilla, ja myöhemmin hän sai myös mallintöitä.
-Sitten tapasinkin tyttäreni Saanan biologisen isän. Tulin melko pian raskaaksi.
Kirsikka kertoo perhe-elämän olleen keskosena raskausmyrkytyksen takia syntyneen lapsen kanssa jo muutenkin vaikeaa, mutta sitä lisäsi avomiehen päihdeongelma. Sitä sävytti lähes päivittäinen väkivalta.
-Hoidin vauvaa viikkotolkulla yksikätisenä kipsiin tukien. Mittani täyttyi lopulta siihen kaikkeen epävakauteen. Pelkäsin myös Saanan puolesta. Kuihduin tuon helvetin aikana 47-kiloiseksi ja sain mahakatarrin, Kirsikka kertaa.
Saana on tavannut isäänsä myöhemmin, mutta ei viime aikoina, sillä hän ei viihdy hänen seurassaan.
Kirsikan pitkäaikainen ex-avomies sen sijaan kasvatti ja koulutti Saanan täysin omana lapsenaan.
Jo äitiyslomansa aikana Kirsikka oli harrastuspohjalta alkanut järjestellä keikkoja muusikkotutuilleen, ja niissä kuvioissa hän tutustui myös ex-avomieheensä, jolla oli ohjelmatoimisto.
-Teimme onnistunutta yhteistyötä kymmenen vuotta, minä keskityin pääasiassa ulkomaalaisten artistien buukkaukseen Suomen-keikoilla, Kirsikka yllättää.
Näyttävä blondiini on toiminut myös toimittajana, ja hankkii lisätienestejä nykyisin myös Hymyn verkkosivujen bloggarina. Kirjoittaminen on naiselle intohimo.
Sitten on tietysti se eroottisen tanssijan työ. Siitähän Geronima suurelle yleisölle on tullut tunnetuksi. Nyt hän on perustanut yhtiökumppaninsa kanssa myös seuralaispalvelun.
Saana kuoleman kielissä
Puhutaan erotiikkabisneksestä hetki. Siihen lähtemistä Geronima ei ole koskaan katunut.
-Päinvastoin se kaduttaa, etten keksinyt sitä aikaisemmin. Se meni niin, että eräs erotiikka-ammattilainen näki profiilini City-lehden nettipalstalla, otti yhteyttä, ja sillä tiellä olen.
Kirsikkaa selvästi vaivaa se, että ihmiset luokittelevat seksibisneksen ammattilaiset, leimaavat ja uhriuttavat. Hän sanoo selvitelleensä asioitaan terapeutin kanssa. Tämä sanoi, ettei kukaan ala stripata 36-vuotiaana pelkästään lapsuuden traumojen tai mieskokemusten takia.
-Sukulaiset ovat suhtautuneet työhöni neutraalisti, vähän tietysti vaivaantuvat, jos tulee puheeksi juhlapöydässä, Geronima naurahtaa.
Elämä ei ole kuitenkaan päästänyt Kirsikkaa alanvaihdon jälkeenkään helpolla.
Saana-tyttären sairastuminen anoreksiaan muutamia vuosia sitten oli kova paikka.
-Jokainen anorektikko tietää, miten vanhempia ja muita lähellä olevia voi huijata. En ajatellut pitkään aikaan, että olisi mitään hätää. Kun Saanan paino oli pudonnut 38 kiloon, hän pääsi tai sanoisinko joutui sairaalaan.
Hoito ei kuitenkaan tepsinyt. Sairaalassa tyttö muuttui ehkäpä väärän hoidon vuoksi bulimikoksi. Ahmi ja oksenteli, kun aiemmin oli vain pidättäytynyt ruoasta ja oksennellut.
-On ikävää, että etenkin teinitytöille on luotu kuva mediassa siitä, että langanlaihuus on ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Myös oma painoni on sahannut ylös ja alas kymmenen kilon sykleissä koko aikuisikäni, mutta en ota siitä enää stressiä. Kelpaan läheisilleni sellaisena kuin olen, Geronima toteaa.
Saanan terveys ei ollut katkolla ainoastaan muutama vuosi sitten, sillä koko hänen elämänsä oli hiuskarvan varassa tytön täytettyä kymmenen.
-Olin juuri tullut Thaimaasta lomalta, kun minut kuulutettiin koneen laskeuduttua lentokentältä sairaalaan. Saana oli jäänyt pakettiauton alle ystävänsä kodin edessä. Tuloksena paha kallonmurtuma ja aivoverenvuoto, Kirsikka muistelee, ja hänen silmiinsä nousevat kyynelet.
Kun äiti ennätti sairaalaan, hänen käskettiin varautua pahimpaan, koska Saanan aivopaineet olivat niin korkeat.
-Elämäni hirvein kokemus on ollut se usean tunnin odottelu siitä, laskevatko paineet vai kuoleeko Saana. Asuin hänen kanssaan yötä päivää sairaalassa.
Alun perin tutkimuksetkin junnasivat, sillä parikymmentä metriä ilmassa lentäneen tytön päätä ei säästösyistä haluttu heti kuvata magneettilaitteeella.
-En halua puhua asiasta enempää, mutta taustat tietäen olen vieläkin katkera yliajajalle. Hän oli epärehellinen ja ei edes vaivautunut katsomaan Saanaa sairaalaan kertaakaan. Päätimme Saanan kanssa, että kyllä kuski niittää mitä on kylvänyt , joten päätimme olla jatkamatta oikeusprosessia, kun Saana tervehtyi.
Melanooma pysäytti
Kirsikka itsekin on joutunut tahtomattaan mukaan autokolariin 15-vuotiaana. Tuolloin kolme alle kaksikymppistä nuorta paloi autoon kuoliaaksi hänen silmiensä edessä, kun auto räjähti. Muita loukkaantuneita virui tien reunoilla, ja Kirsikka lohdutteli ja silitteli heitä ennen ambulanssien tuloa.
-Kokemus oli niin traumaattinen, etten vieläkään aja itse enkä istu henkilöauton kyydissä pimeällä kuin pakon edessä.
Geroniman lähimenneisyyteen kuuluu myös selviäminen melanoomasta, joka iski alavatsaan. Ihossyöpä on ärhäkkä, eikä paranemisennuste ollut nytkään hyvä, sillä syöpä leviää helposti.
-Leikkaus ja sen jälkeinen aika meni kuin sumussa, en omaa sairautta juurikaan pohtinut, olin niin sisällä vielä Saanan sairaudessa ja henkisesti uupunut. Jokin pieni sisäinen ääni kuitenkin sanoi minulle, että melanoomani ei ole levinnyt. Otin leikkauksen jälkeisen odotteluajan hyvillä mielin, Geronima muistelee.
-Kun lääkäri sitten soitti, puhelin pysyi juuri ja juuri kädessä. Mutta onneksi uutiset olivat hyviä.
Edessäni oleva pulppuileva ilmestys ei aivan heti vaikuta siltä, että hänellä olisi takana niinkin rankkoja kokemuksia elämästä.
Mutta ehkäpä se onkin niin, että kiitollisuus syntyy suurista vastoinkäymisistä.
Kiitollisuus elämää kohtaan.
-Niin se on. Juuri niin, Kirsikka Kelloniemi sanoo painokkaasti.
Teksti: Juha-Tapio Tuomela
Kommentit
Oma kommentti